Koillissanomissa viime viikolla julkaistu juttu Posion Jänisvaarassa sijaitsevista erikoisista kivistä ja puista, joissa oli muinaisia kaiverruksia, sai lukijat lähettämään lehden toimitukseen omia löydöksiään.
– Yksityisellä huvila-alueella Kitkajoen varrella Käylässä on puu, jossa on teksti "Oli suuri sota venäläisellä turkkilaisen ja enklantin ja ranskalaisen kansa vuonna 1855 54", Jukka Homanen kertoo.
– Kuva puusta on syyskuulta 2008. Sen jälkeen puu on selvästi rapistunut. Neulaset oksilta alkavat olla loppu ja tekstistä saa selvää paljon huonommin.
– Kaiverruksen tekijä on tuntematon. Ei ole edes nimikirjaimia.
– Kirjoituksen ajankohta on kirjaintyypistä päätellen hyvinkin 1800 luvun puolella, tai hieman myöhemmin. Kirjoittaja on halunnut tiedottaa menneestä sodasta paikallisille ja mahdollisille ohi kulkijoille.
– Sota oli todella ollut. Venäjän Keisari Nikolai 1. (Nikolai Paulovits Romanov, keisarina 1825-1855) halusi olla suojelijana osmanien valtakunnassa asuville kristityille, johon Turkki ei suostunut. kesäkuussa 1853 Venäjän joukot miehittivät Tonavan ruhtinaskuntia. Bosporin salmen joutumista Venäjän valvontaan pelkäsivät myös Englanti ja Ranska ja liittoutuivat Turkin kanssa. Myöhemmin myös Sardinia tuli Venäjää vastaan.
– Suomi oli tuolloin Venäjän suurruhtinaskunta ja siitä seurasi Ranskan ja Englannin sotalaivaston saapuminen Suomen rannikolle. Ahvenanmaata (Oolantia) pommitettiin rajusti, samoin Helsingin edustalla olevaa Suomenlinnaa eli Viaporia. Englantilaisia aluksia purjehti aina Oulua myöten ja Oulukin sai kokea tuntuvia hävityksiä, onneksi ei kuitenkaan asukkaisiin kohdistuneita. Alkuun sodasta käytettiin nimeä Itämainen sota, myöhemmin Krimin sota ja Ahvenanmaan kohdalla Oolannin sota, Homanen selvittää.
Paltamossa Kainuussa puolestaan metsänomistaja oli löytänyt taimia istuttaessaan kunttakerroksen alta kaiverruksen. Kiveen oli kaiverrettu epämääräinen kirjain ja vuosiluku 1884.
Paikallislehti Väylään jutun Paltamon kivilöydöstä tänä kesänä tehnyt Petri Möttönen kertoo Kainuun museon arkeologin Esa Suomisen käyneen paikalla toteamassa löydöksen.
– Suominen ei uskaltanut esittää kovin varmoja teorioita kaiverrusten alkuperästä tai tarkoituksesta. Kuulemma noita löytyy puista jonkin verran, kivistä vähemmän.
– Valistunein arvaus häneltä oli, että ne voisivat olla kasken- tai tervanpolttoon liittyviä valtausmerkintöjä Möttönen kertoo.