Talitiaiset, sinitiaiset, varpuset ja urpiaiset ovat työn touhussa kupuaan täyttämässä torstaisena aamupäivänä. Kuusamolaisen lintuharrastajan Timo Talalan pihamaalla käy vilkas kuhina ja linnuilla on monipuolinen pöytä katettuna läpi pitkän talven.
– Kova homma siinä on linnuilla pysyä voimissaan yli kylmän talven. Ei ole järin montaa valoista tuntia päivässä ja siinä ajassa pitäisi ehtiä tankata koko vuorokauden ravinto, Talala pohtii.
Kymmenisen vuotta lintuja harrastanut Talala on panostanut lintujen talviruokintaan tavanomaista lintulautaa ja talipalloa jämerämmin. Pihalla on kolme eri ruokintapistettä. Yksi tontin reunalla järven rannassa ja kaksi lähempänä taloa.
– Mahtuvat niissä paremmin sulassa sovussa ruokailemaan, eivätkä ala keskenään tukkanuottasille niin herkästi.
Talalan keittiön ikkunasta avautuva luontonäytelmä on kiehtovaa katsottavaa.
– Olen rakentanut tuohon lähelle vähän suuremman ruokintaviritelmän ja laittanut siihen kuusia ympärille suojaksi. Naavaisia oksia olen tuohon vielä kiinnittänyt, että pääsevät linnut lentämään niihin syömään. Tästä keittiönpöydän äärestä on hyvä tiirailla ja napsia vaikka kuviakin lintuvieraista, Talala kertoo innostuneena.
Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.
Lintujen talviruokinta tarjoaa iloa niin ruokkijalle kuin linnuillekin. Ruokinta on ikkuna lintumaailmaan. Hyvillä eväillä ja vinkeillä saa monipuolisen linnuston nähtäväksi ja kuvattavaksi, ja linnut viihtyvät ruokinnalla.
– Kyllähän tästä on iloa itellekin. Ja linnut pärjää paremmin talven yli.
Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia.
Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.
Talala aloitti ruokinnan ensimmäisten yöpakkasten tultua.
– Toinen vaihtoehto on aloittaa, kun saadaan ensimmäiset lumet. Toki vieläkään ei ole myöhäistä aloittaa ruokinta. Tärkeintä on muistaa, että kun ruokintaan kerran lähtee, niin sitä tulee jatkaa ehdottomasti läpi koko talven aina siihen asti, että mennään plussan puolelle ja lumet sulaa, Talala opastaa.
Ruokinnan lähistöllä on hyvä olla tiheä pensas tai puu, mieluiten useampia, josta linnut löytävät suojaa.
Lintuharrastajan linnuille tarjoamalla ruokalistalla löytyy kokonaisia ja kuorittuja auringonkukansiemeniä, pähkinöitä, kauraa, linnuille itse tehtyä suolatonta leipää, rasvatankoja, pihlajanmarjoja sekä sian läskiä.
– Ainoa paikka, mistä täällä saa sian läskiä on Kuusamossa käyvä liha-auto. Se on notkeampaa kuin naudan läski ja siksi parempaa syötävää linnuille. Viime talvena ostettiin lintukerholaisten kesken sitä 160 kiloa.
Monipuolinen kattaus houkuttelee paikalle useampia lintulajien edustajia. Tälle talvelle Talalan pihassa on ruokailemassa käynyt tali- ja sinitiaisten, varpusten ja urpiaisten lisäksi hömötiaisia, pikkuvarpusia, viherpeippoja, punatulkkuja, närhiä, harakoita ja käpytikkoja.
– Harmaapäätikkaa odotan syönnille. Se on arka lintu, mutta ainakin yksi yksilö liikkuu tässä ihan lähellä naapurustossa. Kuukkeliakaan ei vielä tälle syksyä ole näkynyt.
Erikoisin Talalan ruokintapisteen vieras on ollut kahden vuoden takainen hemppo.
– Se kyllä oli erikoisempi tapaus. Itse en lintua edes tunnistanut, vaan piti lähettää kuva kokeneemmalle harrastajalle tunnistusta varten.
Vuosien saatossa ruokinnalla on käynyt ainakin kolmisenkymmentä eri lajia.
– Varpusten määrä on mukavasti noussut. Yhtä aikaa niitä on ollut tässä ruokailemassa pitkästi yli toistakymmentä. Vielä jokunen vuosi sitten niitä näkyi todella vähän ja sehän on luokiteltu jo valtakunnallisesti uhanalaiseksi.
Talala laskeskelee, että päivän mittaan pihan ruokintapaikoilla käy syömässä helposti ainakin viitisenkymmentä lintuyksilöä. Jokaisella lajilla on oma ruokailutyylinsä ja osa linnuista, kuten keltasirkku, syö ruokansa vain maasta.
– Se on kiva seurata, kuinka linnuilla on niin erilaisia tyylejä syödä ja liikkua. Myös lintujen keskinäistä käyttäytymistä on mielenkiintoista katsoa. Kyllä tässä tiiraillessa helposti saa kulumaan pitemmänkin ajan, mikäs tämän mukavampaa, Talala pohtii.
Teksti Helena Matila
Kuvat: Mikko Halvari
Juttu on julkaistu Koillissanomissa 18.11.2016
Vinkkejä talviruokintaan
Talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen.
Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa talviruokinta.
Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti kunnes keväällä maa on paljas ja sula.
Perinteisen lintulaudan ja maaruokinnan huonot puolet ovat, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon, jolloin erilaiset taudit voivat levitä lintujen keskuudessa.
Suositeltavaa olisi käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Linnut istuvat kourun reunalla, jonka päällä oleva lippa räystäineen estää ruokaa kastumasta.
Ruokintapaikan lähistöllä olisi hyvä olla tuuheita havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka antavat linnuille suojaa pedoilta ja viimalta.
Hyvällä ruokintapaikalla on useita ruokintapisteitä, jotka on hajasijoitettu vähentämään lintujen keskinäistä kilpailua.
Taloyhtiöillä voi olla omat ohjeensa lintujen ruokinnasta.
Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla.
Kuorettomat auringonkukansiemenet vaikuttavat kalliimmilta kuin kuorelliset, mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken mitä tarjotaan eikä roskaa synny.
Ruokintapaikan ylläpito aiheuttaa jonkin verran puhtaanapitotyötä. Se on tärkeää tautien leviämisen estämiseksi. Samalla ehkäistään rottien kerääntymistä paikalle.
