Koillismaalaisten kanssa ei ole mutkatonta ystävystyä. Tämä selviää Koillissanomien kyselyssä.
Kyselyssä haastateltiin nimettömänä seitsemää muualta Koillismaalle muuttanutta ihmistä.
Muualta tulleet saivat vapaasti kertoa sen, miten he ovat kokeneet elämänsä koillismaalaisten keskellä.
Mukana on paljon hyvää, mutta koillismaalaisten niskaan sataa myös kritiikkiä.
Eniten muulta tulleita tympii koillismaalaisten sisäänpäinlämpiäväisyys. Positiivisena asiana nähdään paikallisten auttamisenhalua, jos apua vain hoksaa kysyä.
Alla rehelliset näkemykset koillismaalaisista. Vastaajat asuvat eri puolilla Koillismaata.
Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle muuttanut mies:
– Koillismaalaiset ihmiset ovat sisäsiittoisia. Heillä on oma liigansa täällä ja siihen on vaikea päästä mukaan, vaikka ihonväri olisikin sama. Hei hei kavereita löytyy kyllä, mutta minulle tosikaverit tulevat Koillismaan ulkopuolelta muuttaneista.
– Olen laittanut sellaisenkin merkille, että koillismaalaiset ovat hirveän tyytyväisiä asuinalueensa. Näin siitäkin huolimatta, että alue on Euroopan kurjimpia kolkkia ilmaston suhteen. He eivät ole hirveän innokkaita matkustamaankaan, kun viihtyvät täällä niin hyvin. Tiedän ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet Oulun eteläpuolella.
Pirkanmaalta Koillismaalle muuttanut nainen:
– Minusta täällä saa aina tarvittaessa seuraa ja apua, mutta osataan myös antaa tilaa ja omaa rauhaa. Joskus yllättää huolenpito. Esimerkiksi silloin, kun meidän putki hajosi ja vettä alkoi suihkuta ulkoseinästä, eikä itse huomattu mitään. Onneksi vartin sisällä tuli ainakin neljä puhelua naapureilta ja ohikulkijoilta.
– Ehkä isommalla paikkakunnalla oletettaisiin herkemmin, että joku muu hoitaa ja ilmoittaa. Myös auton hajotessa on aina saanut heti apua.
Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle muuttanut mies:
– Kymmenen asuinvuoden aikana ei ole syntynyt lainkaan ystävyyssuhteita paikallisten kanssa. Paikalliset vaikuttavat olevan erittäin sukurakkaita ja haluavat viettää heidän kanssa aikaa. Apua toki saa, jos osaa kysyä.
– Vaikka itse olen sosiaalinen kaveri, en silti ole päässyt piireihin. Koillismaalaisia ei voi sanoa avoimiksi ihmisiksi, vaan heidän lähelle on vaikea päästä. Työpaikalla kaikki on ok, mutta vapaa-ajalla ei vietetä aikaa yhdessä. Sellaista junttikansaahan tämä on.
Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle muuttanut nainen:
– Koillismaalaiset ovat vääräsäärisiä suonkävelijöitä, työteliäitä, uteliaita, juoruilevia ja omanarvontuntevia ihmisiä. Kuten Pohjois-Pohjanmaankin syrjäisillä asuinsijoilla, on ilmeisesti jonkin verran myös Koillismaan syrjäisissä kylissä sukulaiset menneet aikoinaan naimisiin. En tiedä, mutta ehkä se on jonkin verran osaan koillismaalaisista aiheuttanut hieman hitautta. Ei niinkään tehtävien tekemisessä, vaan ajatusten sekä muualta tulleiden esittämien asioiden ymmärtämisessä.
– Kyllähän koillismaalaiset ovat iloisia sekä ilakoivia ja pitävät omiensa puolia. Vieraanvaraisiakin, sillä uusille tuttavuuksille keitot keitetään, jos kauppoja tehdään.
Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle muuttanut nainen:
– ”Oletko kuullut” on ehkä tavallisin lauseenparsi. Sana leviää kulovalkean tavoin. Syrjäkylillä nökötetään hyvin paljon omissa mökeissä, mutta naapuriapua saa kuitenkin helposti. Kyläillään, jos joku kutsuu. Yksinäisyys on syrjäkylien laulu.
– Kaikkiaan minusta tuntuu, että yhteisöllisyys, välittäminen ja positiivisuus näkyvät hyvin monessa muodossa. Nuoriakaan en voi moittia. Pääosa nuorista on aktiivisia ja kunnollisia. Vielä pitää muistaa talkoohenki, joka yhä kukoistaa. Aina vaan ihmiset jaksavat tuottaa tapahtumia talkoillen.
Savosta Koillismaalle muuttanut mies:
– Osa paikallisista ei osaa arvostaa omaa kotiseutuaan. Tämä koskee ehkä enemmän nuoria. Muualta tulleena katsoo asioita hieman eri näkökulmasta. Meillä Koillismaalla on monet asiat hyvin ja upea sekä liikuttava luonto.
– Kaikkinensa olemme sopeutuneet Koillismaalle hyvin ja päässeet tutustumaan moniin upeisiin ihmisiin. Ei ole poltetta takaisin entiselle kotipaikkakunnalle. Nyt koti on Koillismaalla.
Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle muuttanut nainen:
– Koillismaalainen on ystävällinen, yhteisöllinen ihminen, joka auttaa naapuria hädän tullen. Sokeriakin uskaltaa käydä naapurilta kysymässä, mutta siihen se sitten jääkin. Ystävällisyydestään huolimatta koillismaalainen ei ystävysty helposti, vaan hänelle riittää pieni jutustelu kaikkien kanssa.
– Koillismaalainen tykkää eniten olla kotona, eikä reissaa juuri missään. Korkeakouluopinnot suoritetaan Oulussa tai Rovaniemellä ja sen jälkeen palataan takaisin kotiin. Muualta tulleita koillismaalaiset eivät arvosta ja tekevätkin heille toiminnallaan selväksi sen, että muualta tulleet ovat muualta, eivätkä näin ollen kuulu Koillismaalle. Koillismaalla muutos on uhka ja kaikki tuleekin tehdä samoin kuin on tehty aina ennenkin. Koillismaalainen luottaa tuttuun ja turvalliseen.