Oka­rii­nan luoja ja draa­ma­kas­va­tuk­sen puo­les­ta­pu­hu­ja Helena Sor­mu­nen palaa draa­ma­pro­jek­tien pariin neljän vuoden su­ru­ajan jäl­keen: "Me kaikki olemme täällä op­pi­mas­sa koko elämän ajan."

Helena Sormunen tyttärensä luona Särkiluomassa, jossa hän usein meloo iltaruskossa. Alkuviikon kesäpäivää hän vietti Särkiluomassa rakkaiden ystäviensä kanssa rantasaunoen.
Helena Sormunen tyttärensä luona Särkiluomassa, jossa hän usein meloo iltaruskossa. Alkuviikon kesäpäivää hän vietti Särkiluomassa rakkaiden ystäviensä kanssa rantasaunoen.
Kuva: Sanna Karjalainen

Jo valmistumisestaan asti Helena Sormunen on käsikirjoittanut sekä ohjannut draamaa ja valmistanut lapsille rooliasuja. Kankaat rooliasuihin nuori lastentarhanopettaja osti itse.

Rukan koulun entinen eskariopettaja ja draamakasvatuksen puolestapuhuja Sormunen on nyt käymässä tyttärensä kotona Särkiluomassa. Kuusamosta hän lähti Helsinkiin vuonna 2015.

– Tulin tänne poimimaan mansikoita, vaan eivät ne vielä kypsiä ole, Sormunen tuumaa.

Kuusamon lastenkulttuuria Sormunen vei eteenpäin roimasti. Hän muun muassa ideoi parinakymmenenä vuonna järjestetyn lastenkulttuurifestivaali Okariinan.

Aino Sarje ehdotti, että hakisin apurahaa opetusministeriöltä kirjaa varten. Ehdotin sen sijaan, että hakisimme apurahaa kuusamolaisen musiikkifestivaalin toteuttamiseen!

Ensimmäisenä vuonna Okariina oli viikonlopun kestävä musiikkifestivaali, mutta se laajeni parhaillaan yli viikon kestäväksi lastenkulttuurifestivaaliksi.

– Festivaaliin kutsuttiin mukaan päivähoidon lisäksi koulutoimi ja seurakunta. Joka vuosi festivaalia uudistettiin! Kun se viimeksi järjestettiin vuonna 2015, lapset keksivät omia tarinoitaan ja kuvittivat ne. Jonna Lohi oli pisimpään kaverinani Okariinan ytimessä, ja kiitän häntä siitä. Arvostan, että Kuusamon kaupunki tuki lastenkulttuuria tuntuvasti, Sormunen kiittelee.

Sormunen ohjasi kymmenen improvisaatioon ja luovaan tanssi-ilmaisuun pohjautuvaa sadan hengen lastenmusikaalia Kuusamossa. Lisäksi hän ohjasi useita pienoisnäytelmiä. Projekteihin osallistuivat lapset sisaruksineen ja vanhempineen.

– Koska olen herkkä, olen lapsena jännittänyt esiintymistä. Halusin kuitenkin, että kun lapsi tulee ryhmääni, hän ei pelkää sanoa mielipidettään, vaan hän haluaa sanoa sen ja nauttii omasta ilmaisustaan! Lopulta tavoitteeksi tuli, että lapsille luodaan mahdollisuus esiintyä tähtinä parrasvaloissa Oulankasalin näyttämöllä! Draamakasvatus ja teatteri-ilmaisu vahvistavat lapsen itsetuntoa.

Sormusen mielestä draamankäyttö opetus- ja kasvatustyössä tarjoaa lapsille monenlaisia mahdollisuuksia tarkastella elämää, tunteitaan sekä ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita.

– Ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa, jos ei kykene tarkastelemaan tilanteita useista näkökulmista.

Draamakasvatuksessa Sormunen kiinnostui erityisesti prosessidraamasta. Siinä valitaan draamaan teema, jota tutkitaan monin eri tavoin. Teema voi olla esimerkiksi yksinäisyys, kiusaaminen tai itsekkyys. Jokaisella draamaan osallistuvalla saa olla omat näkemykset ja mielipiteet eri tilanteista.

– Kerran oli tutkittavana kateus. Tutkiva oppiminen lisää lapsen ymmärrystä aiheesta ja laajentaa hänen näkemyksiään. Sen kautta ajattelu kehittyy, koska kaikkia osallistujia kuunnellessa tulee esiin eri ongelmanratkaisuvaihtoehtoja. Parhaassa tapauksessa draamaan osallistujat tiedostavat oman keskeneräisyytensä. Jokainen tekee virheitä ja erehtyy, mutta voimme antaa anteeksi sekä itsellemme että toisille.

Sormunen huomauttaa, että prosessidraamassa myös opettaja oppii oppilailta.

– Opettajallekin avautuu uusia tulkintoja osallistujien näkemyksistä. Me kaikki olemme täällä oppimassa koko elämän ajan.

Sormusen opetustyön ydin on löytää lapsessa olevat mahdollisuudet ja vahvuudet.

– Opetus- ja kasvatusalalla on välttämätöntä, että tuntee rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta lasta kohtaan, Sormunen linjaa.

Sormunen lähti Kuusamosta miehensä kuoleman jälkeen. Silloin hän myös lopetti työnsä, joka oli hänen elämänsä tärkein asia.

– Mieheni kuolema pysäytti kaiken. Minun mieheni oli paras elämäntoverini. Suruni kulkee mukanani aina, mutta neljän vuoden suruajan jälkeen kehittelen uusia draamaprojekteja toteutettavaksi Helsingin seudulla.

Haaveissa Sormusella on ohjata Merifantasia -musikaali Helsingissä, mutta tarkkoja suunnitelmia tulevista projekteistaan hän ei vielä paljasta.

– Helsingissä mukavinta on käydä seuraamassa oopperan balettinäytöksiä. Olen käynyt katsomassa useita kertoja Pähkinänsärkijän. Rukan koulu oli paras työpaikkani, koska kaikkia arvostettiin vahvuuksineen ja heikkouksineen! Kiitos siitä kuuluu kaikille ryhmissäni olleille lapsille, heidän vanhemmilleen ja työyhteisölle, Sormunen kertoo hymyillen.

Fakta

Helena Sormunen

Käsikirjoittanut, ohjannut ja dramatisoinut lukuisia näytelmiä. Puvustanut ja säveltänyt musiikit useisiin toteutuksiin. Työskennellyt draamakouluttajana.

Sai tekemästään kulttuurityöstä Sauli Niinistön myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ansiomitalin kultaristein. Sai Suomessa ensimmäisen lastentarhanopettajapalkinnon Otavalta ja Hyvän Opettajan tunnustuksen Kuusamossa.

Valmistui Oulun yliopiston Kajaanin lastentarhanopettajankoulutuksesta. Suoritti draaman syventävät opinnot Helsingissä. Muutti Kuusamoon 1989. Työskenteli Rukan koulussa, Nilon koulussa sekä Porkkatörmän päiväkodissa.

Ilmoita asiavirheestä