Lämmin toukokuu alkupuolisko alkaa herätellä Pohjois-Suomen siilejäkin talvihorroksestaan. Jos kesällä ja syksyllä kertynyt rasvakerros oli tarpeeksi paksu, piikkinahkalla ei ollut hätäpäivää pakkasilla. Jos siilit eivät saa tarpeeksi hyönteisravintoa, talven ennuste on huono. Lajitietokeskuksen mukaan siilin levinneisyys ulottuu Koillismaalle ja Kemijärvelle, mutta ei pohjoisemmaksi.
Siileistä huolehtiminen on lähes ympärivuotista, koska tätä lajia rakastetaan asuinympäristön elävöittäjänä. Syksyllä siilejä ruokitaan ja niille rakennetaan talvipesiä. Ruokkimista ei kuitenkaan pidetä hyödyllisenä, varsinkaan maidon antamista.
Kuuntele luontoääni Yleisradion sivuilta.
Paras tapa auttaa siilejä on huolehtia niiden luonnonmukaisen elinympäristön säilymisestä ja tarpeeksi hiljaisista ajonopeuksista taajamissa. Liikenne tappaa kymmeniä siilejä kesässä ja emojen lisäksi koko pesue voi menehtyä. Alhaiset ajonopeudet ja töyssyt ovat siilin turva.
Uusina uhkina siileille ovat erilaiset verkot ja siimat maastossa sekä niiden tahallinen rääkkääminen, jota siilit ovat Etelä-Suomen eläinsuojeluvalvojien mukaan ovat kokeneet entistä enemmän.
Siili on median suosikki. Kuusamon Nature Photo -kilpailussakin piikkinahka on esiintynyt voitokkaasti. Paikallisesti siileistä tiedetään paljon, mutta havaintoja ei ole juuri lähetetty lajitietokeskukseen. Nyt vastaaminen onnistuu Luonto-Liiton kevätseurannan avulla.
Lajitietokeskuksen havaintokartta näyttää, että siilistä olisi havaintoja Pudasjärvellä ja Taivalkoskella, mutta ei ehkä vielä Kuusamosta tai Posiolta.
