Minä vuonna se tämä laji tulikaan olympialaisiin, kyseli australialainen David Morris vanhemmalta venäläiseltä kollegaltaan Rukan rinteessä perjantai-iltapäivänä.
– Ensimmäistä kertaa kisattiin Lillehammerissa 1994, tuli vastaus apteekin hyllyltä.
Jos joskus tietokilpailussa kysytään, niin ensimmäiset kultamitalit lajissa menivät Sveitsin Andreas Schönbächlerille ja Uzbekistanin Lina Cheryazovalle.
Vanhoja olympiakonkareita, maailmanmestareita sekä tulevia olympiatoivoja oli paikalla Kuusamossa, jossa kisattiin freestyle-hiihdon aerials-hyppyjen Europa cupia.
Hyytävä länsituuli piiskasi lunta jyrkkään rinteeseen kisakuulutusten kaikuessa alastulomonttuun, jossa suomalaisille tuntematonta lajia seurasi kourallinen ihmisiä ja yksi koira. Enemmän paikalla oli urheilijoita ja taustajoukkoja.
Tärkeintä oli temppujen hiominen ja opettelu, sillä urheilijoiden silmissä siintävät jo Pyeongchangin olympiahyppyrit. Seuraavat talviolympialaiset ovat 2018 ja niihin kerätään FIS-kisoista karsintapisteitä.
– Ruka on maailman paras paikka tähän aikaan vuodesta harjoitella lajia. Tulemme tänne joka vuosi. Valmistaudumme olympialaisten lisäksi maailmancupiin, joka alkaa parin viikon päästä Kiinassa. Tämä on myös hyvää harjoitusta monien maiden nuorille urheilijoille, sanoi Australian maajoukkueen puhemies Morris.
Meneillään olleessa naisten kisassa oli osanottajia yhdeksästä maasta. Aerials-hypyt ovat suosittu laji vahvoissa alppimaissa kuten Sveitsissä, Kanadassa ja Usassa, sekä monissa entisen itäblokin maissa kuten Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa.
Huippumaat Yhdysvaltoja ja Kiinaa lukuunottamatta olivat paikalla Rukalla.
Perinteisissä eli aerials-hypyissä kilpailijat hyppäävät jyrkästä hyppyristä korkealle ilmaan ja tekevät erilaisia voltteja ja käänteitä. Ilmalennolle korkeutta saattaa tulla parikinkymmentä metriä. Lajissa on vaikutteita esimerkiksi voimistelusta ja akrobatiasta.
– Naiset tekevät yksöis- ja kaksoisvoltteja täällä ja miehiltä nähdään sitten jopa kolmoisvoltteja useammalla kierteellä, Morris kertoi.
Aerials-hypyt ovat näyttävää katsottavaa
Tuomaristo arvostelee ennalta ilmoitetut hypyt vaikeuskertoimen mukaan siten, että 20 prosenttia pisteistä tulee ilmaan noususta, 50 prosenttia muodosta ilmassa ja 30 prosenttia alastulosta. Rukalla nähtiin myös muutama hurjannäköinen kaatuminen.
– Kilpailusuoritus koostuu kahdesta hypystä, joiden pisteet lasketaan yhteen.
Mutta miksi ihmeessä laji on suosittu myös Australiassa? Siellähän on hiekkaa ja kenguruja, ei lumisia hyppyreitä? Australian hyppyjoukkue tunnetaankin nimellä Flying Kangaroos – Lentävät kengurut.
– Ei laji olekaan siellä suosittu. Ei tätä harrasta kukaan huvikseen. Mutta meillä on eliittijoukkue, joka harjoittelee vain olympialaisiin ja maailmancupeihin. Meillä on hyviä tuloksia takavuosilta, joten saamme hyvin rahoitusta. Mutta omia harjoituspaikkoja ei ole, joten pitää tulla tänne.
Rukalla harjoitteli muun joukkueen mukana esimerkiksi Lydia Lassila, joka voitti olympiakultaa Vancouverissa 2010 ja palasi lajin pariin muutaman vuoden tauon jälkeen Koreaa silmälläpitäen.
Kuusamossa australialaiset treenaavat viitenä päivänä viikossa muutaman viikon ajan.
– Sen lisäksi ei paljon muuta jaksakaan. Tropiikissa olemme käyneet rentoutumassa ja yrittäneet kiivetä tunturiin katsomaan revontulia, mutta olen nähnyt niitä vasta lentokoneen ikkunasta. Ne ovat kyllä kauniita. Mäkihyppyä kävimme katsomassa ja se oli erittäin siistiä.
