Pääkirjoitus
Omaishoitajat tekevät pyyteetöntä työtä, joka saa liian vähän arvostusta osakseen. Arvostuksen puute näkyy siinä, ettei omaishoitajilla ole mahdollisuutta lepoon ja lomaan samalla tavoin kuin muilla työtä tekevillä.
Omaishoitaja hoitaa puolisoaan, iäkkäitä vanhempiaan tai lapsiaan. Työtä tehdä rakkaudesta ihmiseen, tämän ihmisarvoisen elämän takaamiseksi, eikä raha ole työssä etusijalla. Omaishoitaja on usein iäkäs.
Omaishoitajat uhrautuvat, tekevät työtä vuorokaudet läpeensä. Moni uupuu ja sairastuu itsekin.
Hyvä ja ihmisarvoinen hoito on etusijalla, mutta asiaa voi tarkastella myös taloudelliselta puolelta. Omaishoitajien tekemä työ on yhteiskunnalle erittäin edullista. Jokainen laitoshoitoon joutuva maksaa yhteiskunnalle moninkertaisesti sen, mitä omaishoitajan kotihoito.
Omaishoidon tukeminen on potilaan etu, hoitajan etu ja yhteiskunnan etu. Jos omaishoitaja sairastuu, vie se usein laitoshoitoon sekä hoidettavan että hoitajan.
Niin sanotun kolmannen sektorin toimijoiden, muun muassa järjestöjen, merkitys kasvaa julkisen talouden kiristyessä. Kuntien perusturvalla on yhä enemmän tehtäviä kontollaan, ja hoitotarve kasvaa väestön ikääntyessä.
Koillismaan omaishoitajat ja läheiset ry on järjestö, joka merkittävällä tavalla tukee ja täydentää Kuusamon, Posion ja Taivalkosken kuntien tarjoamaa perusturvaa. Kolmen kunnan alueella toimivassa järjestössä on kaikkiaan 150 jäsentä. Järjestön luomaa yhteisöllisyyttä ja vertaistukea ei voi rahassa mitata.
Kuusamossa on käytössä palveluseteli, jolla omaishoitaja saa maksutonta hoitoapua tietyn tuntimäärän kuukaudessa. Tämän kaltaiset kädenojennukset ovat omaishoitajille kullanarvoisia, eivätkä maksa kaupungille kohtuuttomia.
Tärkeää on myös se, että omaishoitajat kokevat tulevansa kuulluiksi ja heidän työtään arvostetaan.