Pääkirjoitus
Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Ville Aho ilmaisi huolensa Kuusamon lentoliikenteen tulevaisuudesta. Käyrä matkustajamäärien osalta on ollut laskussa viime vuodet. Ensin taantuma söi matkustajat alle sadan tuhannen, sitten lentoyhteydet huononivat.
Reittiliikenteellä saapuvien kansainvälisten matkustajien määrä on romahtanut. Kuusamo sai lentoaikataulujen ”jämävuorot”, jotka palvelevat huonosti ulkomaisia matkailijoita.
Aho puhui muna-kana ilmiöstä. Kun ei ole matkustajia, ei ole yhteyksiä. Kun ei ole yhteyksiä, ei ole matkustajia.
Lentoliikenteen saaminen kasvu-uralle on äärimmäisen tärkeä koko matkailuelinkeinon kannalta. Matkailuyhdistyksen arvioin mukaan kotimaasta kasvua ei ole juuri saavutettavissa, vaan se pitää hakea kansainvälisiltä markkinoilta.
Rajun rakentamisen seurauksena majoituksen keskimääräinen käyttöaste on tällä hetkellä alle 40 prosentin nollarajan, kun sen pitäisi mieluusti olla 50 prosenttia. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, pitää alueelle saada 180 000 matkailijaa lisää vuosittain. Nämä lähinnä kansainväliset matkustajat tulevat alueelle lähes yksinomaan lentäen.
Alueella on majoituskapasiteettia, Rukan kylä alkaa olla valmis, eikä suuria investointitarpeita ole matkailussa näköpiirissä. Seinät on rakennettu, nyt pitää saada ne käyttöön.
Levi ja Ruka ovat Suomen johtavia matkailukohteita. Erona on lentomatkustajien määrä, joka Kittilän kentällä on lähes kolminkertainen. Kittilän kenttä palvelee paitsi Leviä, myös Yllästä, Olosta, Pallasta ja niin edelleen.
Samanlainen noste pitää saada aikaan myös Kuusamon kentän vaikutuspiirissä. Kuusamo, Ruka, Salla, Suomu, Iso-Syöte ja muut alueen matkailukeskukset ovat toisistaan riippuvaisia. Jokainen alueelle saatu matkailija on voitto kaikille.
Alueen yhteinen mahdollisuus on kesämatkailu, sillä kuohuvat kosket ja moninaiset järvet ovat sitä, mitä mistään muualta ei löydy.
Nurkkakuntaisen näpertelyn on loputtava ja alueen on päästävä aitoon yhteistyöhön. Se on ainut tie matkailun kasvuun – ja lentoliikenteen pelastus.