Omenapuiden värikästä satoa ihastellaan parhaillaan Koillismaalla. Myös näillä korkeuksilla omenapuut tuottavat iloa kukinnallaan ja sadollaan ja omenapuuharrastus onkin yleistynyt myös Pohjois-Suomessa.
Testaamalla ja jalostamalla on löydetty talvenkestäviä lajikkeita. Tarhaomenapuulajikkeista täällä parhaiten menestyvät pirja ja borkovskoje-lajikkeet. Pirja tuottaa pienehkön, punaviiruisen hedelmän. Borkovskojen kelta-punaviiruinen makea hedelmä maistuu erityisen hyvin lapsillekin.
Pienimarjaisista paratiisiomenapuista Koillismaalla parhaiten pärjäävät runsaasti kukkiva erstaa ja hillittykasvuinen dolgo. Rescue on purppuraomenapuista pohjoisen olosuhteisiin suotuisin. Näiden koristeomenapuiden hedelmä on pieni ja kirpeä, ja se soveltuukin erityisen hyvin mehuihin ja hilloihin.
Sadon kannalta kukkien määrää merkityksellisempää on se, miten pölytys onnistuu. Jotta omenapuu pölyttyisi mahdollisimman täydellisesti, sillä on hyvä olla toista lajiketta oleva kaveri.
Pienilmastolla on suuri merkitys omenapuun menestymiselle.
– Paras paikka on istuttaa puu rakennuksen etelä-länsipuolelle, ettei pohjoistuuli pääse käymään. 3–4 metriä rakennuksesta on sopiva etäisyys, puutarhuri Terttu Tuovila kertoo.
Puiden on ehdittävä tuleentua kunnolla, siis tehdä ruska ennen talven tuloa. Tällöin mahdollisten pakkasvaurioiden ja kuivumisen riski on pieni.
– Omenapuiden hoito on helppoa. Pääsääntö on, ettei niitä saa leikata ja lannoitustakin hyvin niukasti.
Niin leikkaus kuin lannoituskin kiihdyttävät kasvua. Pitkät, uudet kasvut eivät välttämättä ehdi talveentua ennen pakkasten ja lumen tuloa, jolloin pakkanen voi kuivattaa ne.
Omenapuiden rungot tulee muistaa suojata jänisten ja muiden eläinten varalta. Korkeiden puiden rungot tulee suojata esimerkiksi verkolla ainakin 180 sentin korkeuteen.
