Nilonkankaan koulun liikuntasalin lattiaremontti on esimerkki korjausvelasta, jota riittää Kuusamossa ja muualla Suomessa. Vuonna 1966 rakennetun liikuntasalin lattian alta hönkineen maakellarin hajun syyksi paljastui rakenteissa majaileva kosteus. Lattiaremontin kustannusarvio on sata tuhatta.
Kuusamon kaupungin kiinteistöjen määrä oli suurimmillaan kymmenen vuotta sitten, jolloin yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 15 hehtaaria eli tuhannen 150 neliön omakotitalon verran. Tuolloin laadittiin kiinteistöstrategia, jossa tavoitteeksi asetettiin kiinteistömassan pienentäminen.
Kiinteistöjä on nykyään noin 14 hehtaaria. Alimmillaan määrä kävi 13 hehtaarissa ennen Rukan parkkihallin rakentamista. Myyntiin ovat menneet esimerkiksi teollisuusalueen ja Airotien teollisuushallit, Naturpoliksen entiset tilat Torangissa sekä vanhoja kouluja. Huonokuntoisimpia kiinteistöjä on purettu pois. Esimerkkinä kaupungin omistukseen tonttikaupan myötä päätyneet purkukuntoiset puutalot Kitkantien varressa.
Auton omistaja ei kuvittele autoilun kulujen jäävän hankintahintaan, vaan laskee huollot päälle. Kaupungilla pitää olla kiinteistöjä vain sen verran, että rahat myös riittävät niiden ylläpitämiseen.
Kiinteistöillä pitää olla järkevä käyttötarkoitus. Tämäkin itsestään selvyys on syytä sanoa ääneen, kun kaupunkia penätään milloin minkäkin talon pelastajaksi. Tällä hetkellä pohdinnassa on entisen kauppaopiston kolmen tuhannen neliön tilat ja Porkkatörmän tyhjillään olevan kiinteistön kohtalo.
Haasteena on, että korjausvelkaa erääntyy yhtä aikaa paljon maksettavaksi, sillä suuri osa Kuusamon rakennuskannasta on rakennettu 80-luvulta 2000-luvun alkuun.
Korjausvelkaa on kertynyt myös kaupungin omistamien katujen osalta. Siksi on ilahduttavaa, että Kuusamo panostaa katujen korjaukseen puoli miljoonaa tulevana kesänä, mikä on pari sataa tuhatta viime vuosia enemmän.