Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston pääjohtaja Terttu Savolainen seurueensa, AVI:n neuvottelevana virkamiehenä toimivan Tapio Saavalaisen ja Oulun Suomi-Saksa -seuran puheenjohtajana ja Euroregion ry:n varapuheenjohtajana toimivan Gottfried Effen kanssa saapui Taivalkoskelle tuomaan historiallista lahjoitusta Päätalo-instituutille. Savolainen lahjoitti Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukankaalle ja Kallioniemi-Säätiön puheenjohtaja Tuomo Horsmalle Hyrynsalmelta Taivalkosken kautta Kuusamoon rakennetusta sodanaikaisesta kenttäradasta kertovan niteen, joka sisältää kartta- ja pohjapiirroksia radan varren leireistä, tietoja leirien miesvahvuuksista ja kansallisuuksista sekä radan rakentamisen käytännön työprosesseista. Nide sijoitettiin Päätalo-keskukseen samaan näyttelytilaan, jossa on nähtävillä Kalle Päätalon näköistyöhuone ja hänen elämästään kertova näyttely.
– Kenttäradasta kertovan niteen päätymisessä tänne on kohtalonomaisuutta. Nide oli myynnissä antikvariaatissa Baden-Wurtenbergin alueella, josta suurin osa kenttäradan rakentamista organisoineista saksalaissotilaista oli kotoisin. Saksalainen tuttavani sai niteen antikvariaatin pitäjältä, joka tiesi hänen vaimonsa olevan Suomesta. Tuttavani taas luovutti sen minulle, koska nide käsittelee Pohjois-Suomen historiaa. Nähdessäni niteen ajattelin heti Tuomo Horsman kenttärataluentoa, jonka olin kuullut vuotta aiemmin. Ennen luentoa en ollut kuullut mitään kenttäradan olemassaolosta. Luennon tuoman tiedon ansiosta huomasin että kädessäni on tärkeä tietopaketti täydentämään Taivalkoskella rohkeasti tehtyä työtä kenttäratahistorian tallentamisessa. On ilo lahjoittaa nide tänne, jossa sitä arvostetaan. Kalle Päätalo kirjoitti kenttäradan suomalaisten tietoisuuteen. Siksikin tämä Saksasta löytynyt historiallinen aarre kuuluu juuri tähän tilaan, pääjohtaja Terttu Savolainen sanoo.
– Niteessä kerrotaan tarkkaan kuinka suomaisemat yllättivät rakentajat. Aluksi suomaastoon laitettiin radan pohjaksi havuja, joiden päälle laitettiin hirsipeti. Sen päälle istutettiin noin kuusimetriset rataelementit, jotka oli kuljetettu Saksasta. Havut ja hirret eivät vetisimmillä soilla riittäneet kannattamaan elementtejä, vaan varsinkin kevättulvien aikana rata peittyi veteen ja joskus veturikin kaatui tulvivalle suolle, kertoi kirjan saksankielistä tekstiä suomeksi alustavasti kääntänyt Gottfried Effe. – Välillä asiakirjan teksti on runollista. Itselleni tekstin kääntäminen on ollut oppitunti historiasta, Effe kertoo.
– Tämän ainutlaatuisen asiakirjan löytyminen on suuri ihme, tuskin Suomessa eikä ehkä Saksassakaan ole toista kappaletta tästä asiakirjasta. Asiakirjan tekijä on selvästi ollut mukana kenttäradan rakentamisessa, piirrokset ovat taiteilijan tekemiä. Asiakirjan päätyminen Taivalkoskelle vahvistaa vireillä olevan yhteistyöhankkeen mahdollisuuksia toteutua. Hanke Pieni ihminen suuressa sodassa on Taivalkosken, Kuusamon, Suomussalmen ja Venäjän rajakuntien sotahistoriahanke, joka odottaa rahoituspäätöstä, Aluehallintoviraston neuvotteleva virkamies Tapio Saavalainen kertoo.