Onko siellä paljon sääskiä, kysytään juhannusviikolla. Tänä vuonna kysymykseen ei ole yhtä vastausta.
Hyttyskesästä on ennustettu kaikkea mahdollista: viime syksyn sateiden jäljiltä runsasta ja alkukesän kuivuuden jäljiltä helppoa. Mikään muu ei ole varmaa kuin se, että alkanut hyttyskesä on vaihteleva. Siellä missä kosteutta riitti toukokuun kuivuuden yli, kuoriutuvat parhaillaan tämän kesän hyttyset ja poikkeuksellisesti samaan aikaan kaikki.
Kyllä niitä kavereita alkaa olla, vastaa Tanja Mukkala Oulangan luontokeskuksesta. Tikankontin kukkimisen lisäksi luontokeskuksesta kysytään millainen hyttyskesä Koillismaalla on meneillään.
– Nyt ne ovat villiintyneet, kun on ollut lämmintä ja kosteaa. Jokivarressa olo voi käydä tukalaksi siellä mihin ei käy tuulen vire, ja näkee sen sääskien paljouden siitäkin, että porotokkia on aamulla tiellä.
Mukkalan havainto on oikea. Sääskiä, eli oikeammin hyttysiä, on nyt runsaasti. Lämmin ja kostea sää on saanut toukat kuoriutumaan. Vedessä elävä toukka tarvitsee kuoriutuakseen 2-3 kesäistä päivää, eli yli 15 astetta lämpöä.
Ympäristöasiantuntija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta sanoo, että hyttysiä on todella paljon. Leinosen kokemus on Suomussalmen itärajalta, jossa hyönteisansassa käy kova kuhina.
– Kun on kesäsäätä ja kosteutta, niin myös hyttysiä tulee olemaan.
Jos hyttystilannetta pitää kuvata yhdellä sanalla, Leinonen sanoo vaihteleva.
– Siirtymällä lyhyitäkin matkoja tilanne voi olla ihan toisenlainen. Varmasti joissakin paikoissa lammikot kuivahti, eivätkä toukat ehtineet aikuisiksi.
Tänä vuonna hyttysmäärästä syntyy Leinosen mukaan helposti väärä kuva.
– Pitkä lämmin jakso nopeutti toukkien kehittymistä munasta aikuiseksi ja kuoriutuminen tapahtuu melko yhtäaikaisesti. Siitä voi syntyä väärä mielikuva, kun hyttysiä on lennossa hetkittäin massiivisia määriä.
Jos nyt kuoriutuu valtaosa toukista ja aikuinen hyttynen elää 2-3 viikkoa, onko tämä hyttyskesä ohi heinäkuun puoliväliin mennessä?
– Tuskin on kokonaan ohi kolmessa viikossa.
Loppukesästä, jos lämpöä riittää, tulevat vielä kesähyttyset eli niin sanottu toinen sukupolvi.
– Kun valtaosa hyttysistä on jo muninut ja mennyt mananmajoille, lennossa on vielä kirsi- ja horkkahyttysiä. Ne ovat niitä jotka miettivät iholla, että mitä tässä oikein piti tehdä.
Nämä ovat niitä hyttysiä, jotka inisevät ja kuppaavat loppukesän yössä ja talvehtivat.
– Meillä on noin 40 hyttyslajia. Niistä puolisen kymmentä rassaa meitä kaikista eniten: taiga-, metsä-, korpi- ja lännenhyttyset.
Kainuun ely-keskuksen tutkija käy itärajalla ansalla perhostutkimuksen merkeissä. Hyttysprojekteja, jotka ennustaisivat tulevan kesän hyttysten määrää, ei ole. Viimeksi noin kymmenen vuotta sitten koetettiin löytää rahoitus tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena oli laskennallisen ennusteen tekeminen seuraavan kesän hyttysmääristä. Rahoitusta ei löytynyt, vaikka kesän hyttysmäärä kiinnostaa loputtomasti.
– Kaikki hyttysennustukset ovat sitä, että kerrotaan millainen sää pitää olla, että hyttysiä kuoriutuu. Faktista juttua ei ole, sanoo Reima Leinonen.
Koillismaan hyttystuotantoa turvaavat kuivanakin keväänä runsaat suot.
– Tiedetään, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soilta tulee keskimäärin 21 tuhatta miljardia hyttystä, joista kolmasosa eli 7 tuhatta miljardia hyttystä päälennon aikana. Hyvä niin, että hyönteissyöjille riittää ruokaa, Leinonen toteaa.
