Toista tuhatta ihmistä kerääntyi juhlimaan uutta vuotta Kuusamon Liikuntakeskuksen parkkipaikalle. Väkimäärä osoittaa, että yhteisölliselle tapahtumalla oli tilausta. Kuusamo asteli arvokkaasti itsenäisyytemme juhlavuoteen. Paikalla oli nykyisiä ja entisiä kuusamolaisia sekä Kuusamon ystäviä.
Uuden vuoden aattona kello 17 alkaneen juhlan ajankohta oli osuva. Jos juhla olisi järjestetty vasta puolilta öin, olisi se karsinut suuren osan lapsiperheistä pois. Nyt tapahtumassa oli läsnä ilahduttavan paljon lapsia. Oli hengellistä ja arvokasta sekä kevyempää ohjelmaa, mitkä molemmat sopivat kansanjuhlan luonteeseen. Alueelle pystytetyt teltat ja loimottavat jätkänkynttilät toivat tunnelmaa.
Juhlan kesto herätti keskustelua yleisön joukossa. Puolitoista tuntia ulkosalla on pitkä aika. Onneksi sää oli suosiollinen, vain muutaman asteen pakkasen puolella. Tulossa olevat kolmenkymmenen paukkupakkaset olisivat tehneet pitkästä seisoskelusta mahdottoman. Jos, ja toivottavasti, kun alkuillan uuden vuoden juhlasta muodostuu pysyvä perinne, ohjelman voi mainiosti typistää kolmeen varttiin tai enimmillään tuntiin.
Kaupungin juhla päättyi Kuusamon mitassa näyttävään ilotulitukseen. Ilotulituksen tarpeellisuus jakaa kansaa. Osa iloitsee, osa inhoaa. Moni koiranomistaja jättäisi mieluusti raketit paukuttelematta. Rakettien jättämä siivo on sekin melkoinen. Todennäköisesti raketit silti olivat houkutin, joka sai monen tulemaan paikalle. Ammattilaisten suunnittelema ja toteuttama ilotulitus on aina se turvallisin vaihtoehto.
Itsenäisyyden juhlavuosi on sitä onnistuneempi, mitä enemmän kansalaiset saadaan osallistumaan tapahtumiin. Uuden vuoden juhlinta osoitti, että matalan kynnyksen kansanjuhlat vetävät eri ikäistä väkeä.
Miten tulisi rakentaa itsenäisyyspäivän juhla Koillismaan kunnissa, kun kansa juhlii satavuotiasta Suomea? Miten järjestää juhla, joka olisi yhtä aikaa arvokas ja helposti lähestyttävä?