”O­pe­huo­nees­sa on ehkä enemmän haas­tei­ta” – op­pi­laat hy­väk­syi­vät Nilon ja To­ran­gin yh­dis­tä­mi­sen ki­vut­to­mam­min

Päätin hypätä muutoksen junaan, aiemmin Torangin koulussa opettanut Anitta Vääräniemi sanoo. Myönteinen suhtautuminen muutokseen helpotti hänen sopeutumistaan uuteen työyhteisöön.

Kuva: Suvi Peltola

Kuva: Suvi Peltola

Koillissanomien opettajakyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä Nilon ja Torangin yläkoulujen yhdistäminen ei muuttanut ilmapiiriä heidän työpaikassaan. Nilon kouluksi nimetyssä uudessa yhtenäiskoulussa työskentelee tällä hetkellä 42 opettajaa, joista kysymykseen ilmapiirin muutoksesta vastasi 14.

Heistä seitsemän mukaan ilmapiiri on pysynyt ennallaan, kolmen mukaan huonontunut ja yhden mukaan parantunut. Yksi vastaaja on vasta aloittanut työt Nilolla, eikä siksi halunnut ottaa kantaa kysymykseen.

Lisäksi annettiin kaksi sanallista vastausta, joiden perusteella vastaajat eivät ole tyytyväisiä koulujen yhdistämistä seuranneeseen ilmapiirin muutokseen.

– Huonompi täällä kuin oli Torangissa. Kireämpi, toteaa toinen sanallisesti vastauksensa perustellut.

– On jotenkin vaikea määritellä, miten on muuttunut ja johtuuko muutos pelkästään koulujen yhdistymisestä. Oppilaiden osalta ei muutosta niin nähtävissä, mutta opehuoneessa ehkä enemmän haasteita, toinen sanallinen vastaus puolestaan kuuluu.

Nilon yhtenäiskoulun rehtorin Jaana Lifflanderin mukaan minkä tahansa koulun ilmapiiriä voidaan aina parantaa. Mitä Nilon ja Torangin koulujen yhdistämistä seuranneeseen ilmapiiriin tulee, hän katsoo sen säilyneen hyvällä tasolla.

– Muutos oli tietysti isompi juttu heille, jotka siirtyivät tänne Torangista. Joissakin puheissa ehkä vielä kuulee vertailua kahden koulun välillä, mutta harvemmin. Nyt ihmiset tuntevat toisensa ja heidän on helpompi tehdä yhteistyötä, Lifflander sanoo.

– Ihan yleisestikin voisi ehkä sanoa, että opettajat ovat oppineet tekemään töitä yksin ja joillekin yksin tekeminen on erityisen luontevaa. Nyt kuitenkin myös uusi opetussuunnitelma kannustaa yhteistyöhön muiden kanssa, hän lisää.

Kuusamon sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen kuvailee koulujen yhdistymistä kahden kulttuurin kohtaamiseksi.

– Kouluilla on aina omat kulttuurit, ja kun kahta kulttuuria yhdistetään, kaikki eivät aina tykkää. Mitä olen viestejä saanut, niin ihan hyvin siellä kuitenkin vaikuttaisi menneen.

Nilon ja Torangin koulut aloittivat toimintansa yhtenä kouluna syksyllä 2014. Sitä ennen yhdistymistä valmisteltiin kokonainen vuosi, jonka aikana niin henkilökuntaa, oppilaita kuin oppilaiden vanhempia valmisteltiin tulevaan muutokseen.

Yhtenäiskoulun ensimmäisen toimintavuoden ajan kouluarjessa oli mukana konsultti, jonka kanssa käytiin läpi kouluyhteisön jäsenten toiveita ja niiden toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi remontoitiin tiloja, jotta ne vastaisivat entistä suuremman oppilas- ja opettajamäärän tarpeita.

Tänä syksynä koulussa ei opiskele enää yhtään entisen Torangin yläkoulun oppilasta, mutta Lifflander muistelee heidän sopeutumisensa uuteen kouluun sujuneen varsin notkeasti.

– Oppilaiden kohdalla koulujen yhdistymiskuvio meni opettajia nopeammin. Torangista tänne ysiluokalle siirtyneiden kohdalla oli aluksi aistittavissa jonkinlaista kuplimista, mutta sekin kyllä tasoittui. Toinen vuosi oli jo kaikille helpompi.