Kuusamon historia on omaleimainen siinäkin mielessä, että paikkakunnalla on vahvat siteet rajantakaisiin karjalaiskyliin. Rajan yli saapui noin 2 200 pakolaista Itä-Karjalan kansannousun kukistumisen jälkeen vuonna 1922. Suuri osa heistä asettui asumaan Kuusamoon.
Pakolaisten asuttaminen oli köyhälle maalaispitäjälle melkoinen ponnistus. Ensin oli järjestettävä väliaikainen majoitus, sitten lapsille koulu ja lopulta uudet kodit ja työpaikat. Urakan suuruuden voi kuvitella suhteuttamalla pakolaisten määrä Kuusamon silloiseen väkilukuun, joka oli noin 12 500.
Pakolaisten mukana Kuusamoon saapui uusia sukuja ja idän ortodoksinen usko.
Myös henkinen murros oli mittava, kun paikkakunnalle pelmahti yhtäkkiä valtavasti uusia asukkaita, joiden kulttuuri poikkesi totutusta.
Seppo Ervastin Kuusamon historian mukaan pakolaisten mukana saapui Pistojärven ortodoksinen pappi Musovski, joka kuolemaansa asui Kuusamon kirkonkylällä ja hoiti pakolaisten sielunelämää.
Vähin erin pakolaiset sulautuivat kantaväestöön. Ne pakolaiset, joilla oli venäjän kielinen sukunimi, yleensä suomensivat sen. Tämä siksi, että venäläisyys ei ollut maailmansotien välisenä aikana korkeassa kurssissa Suomessa.
Ortodoksinen usko ei ole painunut unholaan paikkakunnalla. Kuusamossa elää edelleen noin 60 Oulun ortodoksisen seurakunnan jäsentä.
Heidän pitkäaikainen haaveensa oman rukoushuoneen rakentamiseksi Kuusamoon tuli askeleen lähemmäs viime viikolla. Ortodoksinen seurakunta osti tontin Kuusamo-opiston naapurista. Maa-alan myivät Kuusamo-opisto ja kaupunki.
Rukoushuoneesta on alustavan suunnitelman mukaan tulossa noin 50 neliön suuruinen karjalaistyyppinen, hirsipintainen rakennus. Luonnoksen on laatinut kuusamolainen arkkitehti Seppo Koutaniemi.
Rukoushuone on tärkeä asia ortodoksista uskoa tunnustaville. Se tekee uskon näkyväksi paikkakunnalla, kuten Oulun ortodoksisen seurakunnan kuusamolainen seurakuntavaltuutettu Seppo Pyy totesi Koillissanomien haastattelussa (KS 2.9.2011).
Hän myös arvioi toiminnan vilkastuvan, kun uskolle on pysyvä maamerkki. Erityisesti mukaan toivotaan nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaisia ortodokseja.
Ympyrä on hienolla tavalla sulkeutumassa, kun ortodoksisuus tuli paikkakunnalle laajemmassa mitassa pakolaisuuden seurauksena.
Evankelisluterilaisiin verrattuna ortodoksisen uskon tunnustajia on pieni määrä Kuusamossa. Ortodoksisuudella on silti merkittävä sijansa kuusamolaisuudessa. Toivottavasti rukoushuone saadaan liki sadan vuoden odotuksen jälkeen vihdoin rakennettua.