Kantokylän kalastuskunta (osakaskunta) on käynnistänyt keväthauen pyyntikampanjan vesillään nyt toisen kerran.
Osakaskunnan hoitokunta päätti lisäksi, että tänä keväänä suurimman hauen saanut palkitaan 100 euron lisäbonuksella. Osakaskunnan puheenjohtajan Jukka Määtän mukaan tämä päätös on herättänyt yllättävästi keskustelua jopa valtakunnallisella tasolla haukiseurassa ja hauenkalastajissa. Facebookissa asiasta käytiin kiivasta keskustelua.
– Kampanjamme on käsitetty väärin ja kyseenalaistettu koko hauen pyynti. Osakaskunnan on esitetty käynnistäneen suurhauen petopyyntikampanjan, josta ei ole mitään hyötyä, vaan päinvastoin haukien pyynti huonontaa tilannetta vesistöissämme. Näiden hauenkalastusjärjestöjen näkemyksen mukaan luonto hoitaa asian niin, että suuret hauet pitävät kannat kurissa niin, että populaatio ei pääse kasvamaan suureksi.
Määttä haluaa selvittää, miksi pyyntikampanja on käynnistetty.
– Kampanjalla ei ole pääasiallinen tarkoitus pyydystää isoja haukia, vaan yleensä vähentää haukikantaa. Suomi 100 vuotta -juhlan kunniaksi laitettiin lisäporkkanaksi tuo 100 euron lisäpalkkio, jotta saataisiin osakkaat innostumaan keväthauen pyynnistä.
Määtän mukaan osakaskunnan vedet ovat hyviä muikku- ja siikavesiä. Meillä on useita ammattikalastajia alueellamme. Aiemmin haukikanta oli kohtuullinen, eikä siitä ollut sinänsä mitään haittaa, mutta tällä vuosituhannella haukikanta on kasvanut käsittämättömän suureksi ja siitä on riesaa. Sama tilanne on muissakin Koillismaan järvissä, muun muassa Kitkassa.
– Aikanaan oli kylillä kutuhauen pyytäjiä ja tämä piti haukikantoja kurissa, kun kutuhaukia saatiin pois. Mutta pyytäjiä ei ole valitettavasti enää ja se on yksi syy haukikantojen paisumiseen.
Määttä sanoo hauille maistuvan jopa sorsan pojatkin. Täällä, mitä haukien mahoista on löydetty, on pääasiassa muikkua. Mutta syövät ne madetta, lajitovereitaan ja sileää kalaa, jos sitä on tarjolla.
Määtän mukaan heidän vesistössään muikku on vielä pitänyt pintansa, mutta siika on joutunut antautumaan. Sen määrä on romahtanut rajusti.
– Kantokylän kalastuskunnan saalistilastojen mukaan Muojärvestä saatiin vuonna 2001 siikaa 1 870 kiloa ja vuonna 2015 vain 196 kiloa. Haukimäärät olivat vastaavasti 347 kiloa (2001) ja 865 (2015). Kuusamojärven osalta siikasaalis oli vuonna 2001 3 337 kiloa ja vuonna 2015 470 kiloa. Haukimäärät olivat 836 kiloa (2001) ja 4 281 kiloa (2015). Vuoden 2015 luvusta puuttuu vielä Kuusamojärven osalta tuhannen kilon haukisaalismäärä vetouistelukilpailussa. Siikakannan vähenemiseen voi olla muitakin syitä, mutta kyllä hauella on osuutta.
Määtän mukaan vesistössä, jossa on paljon haukia, myös haukimatoa on enemmän. Se leviää siikaan, mikä tappaa siian muutamassa vuodessa.
– Toissa syksyn vähäistä siikasaalista perattaessa ja fileoitaessa todettiin, että joka neljännessä siiassa oli haukimato. Samaa ovat kertoneet muutkin kalastuskunnat.
Näillä perusteilla olemme käynnistäneet keväthauen pyyntikampanjan, emmekä mitään suurhauen pyyntikampanjaa. Emme lietso mitään petovihaa suuria haukia kohtaan. Sukupuuttoon tuskin saamme niitä, vaikka miten pyydettäisiin. Osakaskunnan tärkeimpiä tehtäviä on kalavesien hoito. Me teemme päätökset omista lähtökohdista, emmekä vapaa-ajan kalastajien toiveiden mukaan, Määttä toteaa.
– Olen samaa mieltä, että hauella on arvoa uistelukalana ja suuri merkitys matkailun oheistuotteena, mutta osakaskunnan tärkein tehtävä ei ole matkailuelinkeinon tukeminen. Tärkeämpää on turvata esimerkiksi siikakantojen säilyminen.
Määttä muistuttaa vielä, että pari vuotta sitten julkaistussa kalastuskunnan 50-vuotishistoriikissa kerrotaan, kuinka vuonna 1963 haukia oli näissä vesissä niin vähän, että kalastuskunta järjesti erillisen hauenviljelykurssin.
