Pääkirjoitus
Kuusamo sai poikkeuksellisen huomionosoituksen, kun brittiläinen laatulehti Guardian nosti Oulangan kansallispuiston Euroopan kymmenen parhaimman kansallispuiston joukkoon.
Lehti esitteli kymmenen kansallispuistoa, joiden luonto ja maisemat ovat ainutlaatuisia, mutta kävijöitä on vähän verrattuna Euroopan suosituimpiin luontokohteisiin.
Euroopassa kansallispuistoja on lähes 500 ja Suomessa 37. Huomion saaminen näin suuresta joukosta on saavutus, josta kannattaa olla ylpeä.
Usein kuulee väitteen, ettei Oulangan kansallispuisto tuota rahallisesti juuri mitään. Mielikuva reppumatkailijoista, jotka tulevat, vaeltavat, mutta eivät jätä alueelle mitään, on väärä. Oulangan kansallispuiston alueelle tuoma matkailutulo on 17 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on kasvusuunnassa.
Tietysti kansallispuistolla on paljon muutakin arvoa kuin sen tuoma rahallinen hyöty, mutta hyödyn esille tuominen lisää kansallispuiston arvostusta paikallisten silmissä. Paitsi että ainutlaatuinen luonto on ilon, nautinnon ja rauhan tyyssija, siitä on myös elannoksi. Nämä kolikon kaksi puolta eivät sulje toisiaan pois.
Kuten Guardian -lehti mainitsee, Oulangan kansallispuisto kuuluu niihin luontokohteisiin, joissa kävijöitä on vähän. Kääntäen tämä tarkoittaa, että mahdollisuudet lisätä kävijämäärää ovat suuret. Oulangan kansallispuisto on kansainvälisen matkailun kasvun veturi kesällä, mutta myös talvella.
Oulangan kansallispuistosta puhuttaessa kannattaa huomioida Paanajärven sisarpuisto Venäjän rajan takana. Maailmalta katsottuna puistot muodostavat maisemiltaan, luontoarvoiltaan ja myös kulttuurihistorialtaan eksoottisen kokonaisuuden. Vaikka poliittiset suhdanteet yhteistyön syventämiselle eivät juuri nyt ole otolliset, ei ajatusta saa haudata.
Molemmin puolin rajaa on asetettu tavoitteeksi rajamuodollisuuksien helpottaminen. Kenties joskus tulevaisuudessa Oulankajokea voi laskea Paanajärvelle saakka.