Otsikon 320 euron kappalehinta on laskettu parhaillaan meneillään olevan Oulangan taimenhankkeen kokonaiskustannusten perusteella, olettaen että pyyntikokoisia taimenia on jäljellä pari tuhatta. Sen verran hankkeen rahoittajat ovat olleet valmiita panostamaan taimenen suojeluun. Jokainen kalastaja on varmasti käyttänyt samaa luokkaa oleva rahasumman kalastusvälineiden hankintaan, matkustamiseen, majoitukseen, ruokailuun ja kalastuslupiin.
Mikä on kalan oikea hinta ja arvo? Sitä selvittää taimenhankkeessa Oulun Yliopiston Thule -instituutti. Mitä taimen merkitsee taloudellisesti alueensa yrittäjille. Mikä on taimenen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan ihmisille? Oliko juuri vesistössä omin avuin lisääntyvä ainutlaatuinen järvitaimen turistille syy lähteä kalalle?
Kalastusharrastuksesta puhuttaessa juuri taimenen sosiaalinen merkitys on olennainen. Lukuisat tarinat, kokemukset, yhteiset retket ja taimenien pyynnissä vietetyt hetket auttavat varmasti kaamosmasennuksen saavuttaessa pohjolan. Sosiaalisen arvon mittaaminen euroissa on tietysti vaikeaa. Kun tiedetään että mielenterveyslääkkeitä syödään Suomessa enemmän kuin särkylääkkeitä, voi Oulangan taimenilla olettaa olevan d-vitamiinipitoisen lihansa lisäksi paljon muitakin terveysvaikutuksia.
Taimen voi parhaimmillaan elää 15-20 vuotta ja käydä kutemassa neljäkin kertaa. Mikä arvo onkaan tällaisella ehkä kymppikiloisella kalalla? Kun ajatellaan villinä ja vapaana kasvanutta taimenta, jonka perimä on vieraista vaikutteista puhdas ja jonka poikasista on pulaa, arvo on suorastaan korvaamaton.
Lisääntymiskykyistä Oulangan taimenta ei ole onnistuttu viljelemään, sillä istutettuja kaloja ei ole juurikaan havaittu lisääntymiskokoisina. Kanta on siis täysin luonnonvaraisen lisääntymisen varassa ja kalastajien armoilla. Sanotaan että onhan tuo taimenkanta kestänyt Kiutakönkään salakalastuksen ja suuret verkkosaaliitkin. Vai onko sittenkään? Ryöstökalastuksen vaikutukset kalakantaan tulevat usein näkyviin vasta pitkän ajan kuluttua.
Kun nautimme Oulangan taimenta savustettuna tai graavina, on syytä muistaa kyseessä olevan todellinen jalokala ja syödä se nautiskellen. Ties vaikka olisi sukunsa viimeisiä. Catch- and eat -menetelmään tottuneelle voi tuntua hullulta päästää kala takaisin, vaikka monet taimenen ystävistä toivoisivatkin näin tehtävän. Mutta tietoisuuden lisääntyessä taimenkannan koosta, voisi alkaa harkita vaikka väkäsettömän koukun käyttöä.