Oulangan taimenia eli Kuusamon suurjokien Venäjältä nousevia vaellustaimenia saa jatkossakin pyytää.
Asia voi olla hyvä Kuusamon kalastusmatkailuelinkeinon, mutta myös Oulangan taimenen tulevaisuuden kannalta. Oulangan taimenen eteen tehdään nimittäin parhaillaan rajavesiyhteistyötä Suomen ja Venäjän valtioiden välillä. Yhteistyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa Venäjän puolella puimaan yhteisen taimenkannan tilaa.
Lähiviikkojen aikana on tulossa julkilausuma keinoista, joilla valtiot aikovat puuttua Oulangan taimenen ahdinkoon. Edistysaskel on jo se, että nyt mailla on yksimielisyys niistä tekijöistä, jotka kantaa uhkaavat.
Pahimmaksi asiaksi on todettu Venäjällä Pääjärvellä Olangajoen suulla tapahtuva räikeä, jopa ammattimainen salakalastus. Kuusamossa pyydetään jokivesistä vuosittain noin kolmannes kudulle nousevista taimenista.
– Tuon virkistyskalastuspaineen taimenkanta vielä kestää, sanoo Raisa Nikula, joka vetää rajavesihanketta Naturpoliksen puolesta.
Jos luonnontaimenen kalastus olisi kielletty kokonaan näilläkin alueilla vuonna 2019 alkuperäisen esityksen mukaan, olisi päätös voinut vesittää alulle päässeen rajavesiyhteistyön.
Ensi vuonna voimaan tulevan kalastuslain kalastusasetuksen luonnos on vuotanut julkisuuteen sosiaalisessa mediassa ja asiasta on syntynyt kova keskustelu. Lakia ja asetusta on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Uusi luonnos asetuksesta on ollut nyt lausuntokierroksella, josta se myös vuodettiin kalastajien keskustelupalstoille.
Aiemmin keväällä esillä olleessa asetusluonnoksessa luonnontaimenen pyynti olisi kokonaan kielletty 67 leveyspiirin eteläpuolella, siis myös Kuusamossa. Nyt raja on vedetty 64 leveyspiiriin Oulujärven eteläpuolelle, eli vanhan Oulun läänin alueella taimenia saisi tietyin rajoituksin edelleenkin pyytää.
Lue lisää tiistain Koillissanomista.