Oulankajoella on tulva, ja kohta taas ei. Joen vedenkorkeus nousi noin puoli metriä elokuun alussa, mutta on kääntynyt nyt laskuun. Nopealiikkeinen Oulankajoki vaihtaa vedenkorkeuttaan vuorokaudessa jopa reilut kymmenen senttiä.
Joen valuma-alueella ei ole suuria järviä, jotka varastoisivat vettä, eli kaikki elokuun alun rankkojen sateiden vesi on hakeutunut alueelta jokiuomaan. Kitkajoen samalta pumppaavalta vedenpinnalta säästää Kitkajärvi, joka on nyt poikkeuksellisen täynnä. Vedenkorkeus on noin 10 senttiä tavallista korkeammalla. Näin paljon vettä Kitkassa on keskimäärin kerran viidessä vuodessa.
Oulankajoessa vettä on ollut reilusti yli kaksi metriä koko elokuun ajan, kun se tavallisesti on kahden metrin paikkeilla. Aivan ennennäkemätön syystulva ei ole; viime vuonna elokuun 3. päivänä vedenkorkeus oli 274 senttiä.
Maanantaina Oulankajoen vedenkorkeus oli 245 senttiä, torstaina 238 senttiä.
Oulankajoella ei ole jättiläismäisen Kitkajärven kaltaista vedenkorkeuden tasaajaa, sanoo Oulangan tutkimusaseman johtaja Riku Paavola.
– Valuma-alueella on vain muutamia pieniä lampia. Myös valuma-alueen kaltevuuden takia vesi nousee nopeasti, mutta myös laskee nopeasti.
Kun sade valuma-alueella loppuu, virtaama laskee nopeasti.
Täysi jokiuoma on mieleen ainakin melojille ja kosket kuohuvat komeina.
– Tulva vaikuttaa myös veden kemiaan. Kun valuma-alueella sataa rankasti tai pitkään, jokeen huuhtoutuu veteen liuenneita aineita ja hienojakoista orgaanista ainetta tavallista enemmän. Joessa veden sameus lisääntyy.
Joki työskentelee eli lajittelee veteen huuhtoutuneita aineita. Se on hyvä muistaa, sanoo Paavola.
– Ulkokurvi syöpyy ja sisäkurviin laskeutuu sedimenttiä. Ainakaan moottorin kanssa ei kannata oikaista sisämutkan kautta, koska joki kasaa ainetta sisämutkaan.
Jos vedenpinta on korkealla talveen saakka, vaikutukset näkyvät keväällä.
– Rannan puut ottavat takkiinsa erityisesti kevättulvien aikaan, kun lähtevät jäät kolhivat puita hyvinkin rajusti. Jälkiä voi nähdä varsinkin Oulankajoen alajuoksulla.
Järvessä syksyn korkea vedenpinta näkyy myös rannoilla, mutta eri tavalla.
– Kun järvi jäätyy, vedenpinta jään alla laskee ja rannoilla jäät rösähtelevät alas.