Kansanedustaja Ulla Parviainen (kesk.) esitti kirjallisen kysymyksenliikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille huolestaan pääväyläverkon ulkopuolelle jääneiden tieyhteyksien asemasta.
Vastauksessaan ministeri Berner toteaa, että Kuusamon alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän tarpeita käsitellään osana maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua.
Maanteiden pääväylien määrittelyn keskeisenä lähtökohtana ovat maantiet, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa tai raskaan liikenteen osalta 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kokonaisliikennemäärä valtatiellä 5 välillä Kajaani - Sodankylä on keskimäärin 1 400 autoa/vrk ja raskaiden ajoneuvojen määrä on keskimäärin 120 autoa/ vrk. Vastaavat luvut valtatiellä 20 ovat 3 800 autoa/vrk ja 350 raskasta ajoneuvoa/vrk. Kummallakin valtatiellä liikennemäärät ovat pienemmät kuin pääväyläasetuksen valmistelussa käytetyt kriteerit.
Pääväyläverkon laajuutta ja palvelutasoa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa asetusta päivitetään vastaamaan muuttuneita tarpeita. Asetuksella ei päätetä myöskään liikenneverkon investoinneista, eikä pääväylien määrittely lähtökohtaisesti vaikuta pääväyläverkon ulkopuolisten maanteiden rahoitukseen.
Pääväylien että muiden valtion maanteiden kehittämishankkeista ja niille osoitettavista investoinneista päätetään osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Pääväyläasetus ei muuta maanteiden kunnossapitoluokkia.
Kuusamon alueen merkittävimmät tieyhteydet kuuluvat jatkossakin korkeimpaan talvihoitoluokkaan, vaikka niitä ei olekaan nimetty pääväyliksi. Ensi vuoden alusta hoitoluokkia lisäksi korotetaan noin 10 000 tiekilometrillä erityisesti teillä, joilla liikkuu paljon raskasta liikennettä.
– Valtatie 5:n osuudesta Kajaanista Kemijärvelle ja valtatie 20:n edunvalvonnasta tulee huolehtia jatkossa vahvasti maakunnallisilla tasoilla. Valtakunnallinen edunvalvonnan paikka on seuraavalla eduskuntakaudella tehtävä 12-vuotinen investointisuunnitelma, toteaa Parviainen.
