Pääkirjoitus
Koillismaalaiset nuoret eivät juuri hakeudu lukuvuoden mittaisiin ulkomaan vaihto-opiskelijoihin, mutta silti voi perustellusti väittää, että nuoret ovat kansainvälisempiä kuin koskaan.
Vuoden mittainen vaihto ei houkuttele kalleutensa takia, ja opiskelijat haluavat myös pian jatkamaan opintoja lukion jälkeen. Kansainväliset kontaktit ovat myös arkipäiväistyneet. Erilaisia lyhyempiä vaihto-ohjelmia on meneillään Koillismaalla useita.
Niille, jotka vuoden vaihto-oppilasvuoden valitsevat, kokemus on unohtumaton. Kaukana tutuista kotiympyröistä vietetty vuosi avaa silmiä ja voi vaikuttaa elämänvalintoihin ratkaisevalla tavalla.
Kaikista ei vielä lukioiässä ole lähtijäksi toiseen maahan ja jopa toiselle puolen maapalloa. Monelle nuorelle lyhyet vaihdot ovat hyvä vaihtoehto uuteen kulttuuriin tutustumiselle.
EU:n rahoittamia vaihto-ohjelmia on ansiokkaasti osattu käyttää Koillismaan kouluissa hyväksi. Esimerkiksi Rukan koulu on mukana Comenius -yhteistyössä saksalaisen koulun kanssa. Leonardo -ohjelman puitteissa Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikössä vierailee parhaillaan viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa Tshekistä. Vierailijat ovat parturi- ja kokkiopiskelijoita Znojmon kaupungista läheltä Itävallan rajaa.
Tshekkinuoret osallistuvat kolmipäiväisellä vierailullaan opetukseen, vierailevat paikallisissa yrityksissä ja tekevät retken Kiutakönkäälle. Opiskelijavaihdot edustavat EU:n parasta puolta saattaessaan eri maiden nuoria yhteen.
Yksi tärkeä suunta on Venäjän lähialueet, joille Koillismaalta muutenkin tähyillään. Nuorisovaihdon avaaminen esimerkiksi Murmanskiin ei olisi pahitteeksi nyt, kun Kuusamon kaupunginvaltuusto kävi paikan päällä luomassa suhteita.
Koillismaa ei kehity omaan napaansa tuijottamalla, eikä käpertymällä itseensä, vaan ovet on avattava joka suuntaan maailmalle. Tähänkin asiaan pätee vanha viisaus: nuorena on vitsa väännettävä.