Kuusamo (Koillismaa) on tehnyt Louhen kanssa erilaista kulttuuriyhteistyötä jo yli parinkymmenen vuoden ajan. Tosin yhteydet Pääjärvelle ovat olleet jo pidemmät, sillä ensimmäiset puutavaralastit tuotiin rajan takaa Kuusamon kautta jo 1960-luvulla.
Suomalaiset rakensivat myöhemmin Pääjärven taajamaan kerrostaloja kylään perustetun metsätalouskombinaatin työntekijöiden asunnoiksi. Suomalaiset kerrostalot ovat edelleen suosittuja asuinpaikkoja, vaikka niitäkin pitäisi pikku hiljaa ruveta peruskorjaamaan.
Alkuaikoina rajan ylitys oli vaikeaa ja sallittua lähinnä Pääjärven rakennusmiehille ja rekoille. Sitten ylitys hieman helpottui myös tavallisille matkaajille. Lopulta saatiin Suoperään uuden uutukainen kansainväliset mitat täyttävä virallinen rajanylityspaikka, joka tehtiin EU:n rahoilla.
Ehtona rahojen saamiselle oli tuolloin se, että venäläinen osapuoli puolestaan peruskorjaa Venäjän puoleisen tien. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan tie on entisessä huonossa kunnossa. Kesäaikaan ja varsinkin keväisin ja syksyisin sitä on vaikea ajaa henkilöautolla. Talvisin on helpompaa, kun lumi peittää kuopat.
Venäjän syrjäalueiden tiet eivät tosin muuallakaan ole Pääjärven tietä paremmassa kunnossa. Rahat tuntuvat menevän muualle. Kuitenkin Pääjärven-Louhen tien osalta venäläisen osapuolen pitäisi pitää lupauksensa.
Nyt ollaan ehkä lopultakin saamassa jotain aikaan, sillä tiehen haetaan neljän miljoonan euron määrärahaa. Sekin tulisi tosin pääosin Euroopan unionilta ja vain pienessä määrin Venäjältä itseltään. Suomi ei tässä olisi suoraan maksumiehenä.
Neljän miljoonan euron potti ei ole mikään suuri summa. Jos rahaa saadaan, se pitää ehdottomasti kohdentaa sille osalle tietä, mikä on Suoperän raja-aseman päässä. Lähempänä Pääjärven kylää tie on kangasmaaston ansiosta paremmin ajettavassa kunnossa, samoin Pääjärveltä Louhen suuntaan.
Jos tie saataisiin parempaan kuntoon rajan ja Pääjärven välillä, se varmasti lisäisi alueen turismia ja kauppamatkoja. Toivottavasti kymmeniä vuosia korjausta odottanutta tietä päästäisiin lopulta kunnostamaan, vaikka aluksi pääosin EU:n varoin. Mutta enemmän vastuuta tulee ottaa myös Karjalan ja Venäjän.