Porovahinkojen arviolautakuntaan on Kuusamossa saatu puheenjohtaja. Arviolautakunta onkin erittäin tärkeä vahinkojen korvausten takia. Se myös osaltaan voi tasoittaa maanviljeliöiden ja poromiesten välejä, siksi arviolautakunnan työlle on syytä antaa kaikki mahdollinen tuki ja myös noudattaa sen tekemiä ratkaisuja.
Poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maanomistuksesta tai sen hallinnasta riippumatta. Tämä aiheuttaa ristiriitoja, kun maa-aluetta muuhun tarkoitukseen käyttävät kokevat omaisuutensa suojan jäävän vajaaksi.
Poroelinkeinon toimintaa määrittelee poronhoitolaki, jonka 31§:ssä määrätään, että poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan lupaa, eivätkä aiheuta vahinkoa taimikoille tai muutenkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Vahingon kärsijän velvollisuus on puolestaan ilmoittaa paliskunnalle maillaan olevista poroista, jotka paliskunnan tulee toimittaa tällöin välittömästi pois. Ellei poroja poisteta, maanomistajalla on oikeus poistaa eläimet paliskunnan kustannuksella.
Paliskunta on myös velvoitettu rakentamaan viljelysten, puutarhojen ja vakituisten asuntojen pihan ympärille aita, edellyttäen, että aita on tarpeen vahinkojen estämiseksi ja kustannukset ovat kohtuulliset aitaamisesta saatavaan hyötyyn nähden. Aitaamisen tarpeen määrittelee arvioimislautakunta. Arvioimislautakunta arvioi myös vahinkojen laajuuden ja määrittelee korvauksen.
Luonnollista on, että vahinkoa kärsivät laskevat menetyksenä korkeiksi ja paliskunnat taas pyrkivät arvoimaan ne pienemmiksi. Arvioimislautakunnan puheenjohtajan paikka on tuulinen, sillä itse lautakunnassa on yksi paliskunnan edustaja ja yksi maataloustuottajan edustaja. Käytännössä, ellei yksimielisyyttä ole, puheenjohtaja joutuu ratkaisemaan asian. Toivottavaa olisikin, että myös lautakunnan jäsenet pystyisivät asettumaan tehtävänsä mukaiseen asemaan ja suorittamaan tehtävänsä rehellisesti vain tapahtuneen vahingon mukaisesti ilman taustayhteisönsä asettamia paineita.
Poronhoitolain ilmaukset kohtuullisista kustannuksista ja aitaamisen tarpeesta ovat epätarkkoja. Tämän ratkaisun joutuu siis tekemään arviolautakunta.
Mökkiläiset ovat ryhmä, jota laki ei ole ottanut huomioon.
Siellä missä keskusteluyhteys on olemassa ja asiat hoidetaan, myös riidat ovat harvinaisempia.