Etelä-Suomen valtateiden varret ovat täynnä kukkaloistoa. Mutta moni kakku päältä kaunis. Kun tarkemmin katsoo, teiden varsilla on paikoin vain yhtä ainoaa lajia: lupiinia. Poissa ovat kissankellot, niittyleinikit, puna-ailakit ja kurjenpolvet.
Koillismaalla lupiinia löytyy vielä lähinnä puutarhoista, mutta paikoin se on leviämässä talojen pihoilta teiden varsille. Mitä se sitten haittaa?
Lupiini on vieraslaji, eli se ei alkujaan kuulu Suomen luontoon. Se on myös ahnas leviämään. Haitta ei ole vain kosmeettinen.
WWF Suomen tiedotteen mukaan vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti peräti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajit vievät paikan luontaiselta kasvilajistolta. Kun luontaisesti paikalla kasvavat kasvit taantuvat tai häviävät, katoavat myös niistä riippuvaiset selkärangattomat, kuten perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset, WWF Suomi varoittaa.
Vieraslajien torjuntaan on ryhdytty myös Euroopan unionin tasolla. EU:lla on oma haitallisten vieraslajien luettelonsa, jolla se pyrkii estämään niiden leviämistä. Listalle valittuja kasveja ei saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa taikka päästää luontoon. Haitallisten vieraslajien luettelosta löytyy muun muassa jättiputken eri lajeja sekä jättipalsami.
Viheliäistä ja ihmisen terveydelle vaarallista jättiputkea on hävitetty Kuusamossakin useina kesinä. Jättipalsami taas on se poksukukka, joka heittää siemenensä kivasti ja leviää siinä samalla niin maan penteleesti. Molemmat näistä vievät elintilaa muilta kasveilta.
Torjunnan aika onkin meneillään juuri nyt. Useiden lajien kitkeminen on nimittäin tehokkainta silloin, kun siemenet eivät ole vielä ehtineet kypsyä.
Pääkaupunkiseudulla WWF Suomi järjestää yhdessä Allergia- ja astmaliiton kanssa vieraslajitalkoita. Myös Koillismaalla on vieraslajien leviämisestä huolestuneita kansalaisia. Mikä taho ottaisi täällä huolekseen paikallisten innostamisen torjuntatalkoisiin?
Sinäkin voit vaikuttaa. Kun valitset pihaasi perennoja, pidä huoli, etteivät ne leviä luontoon.