Koulujen alkamisen kynnyksellä Lukiolaisten liitto nosti esiin ikuisuuskysymyksen koulujen lomien sijoittumisesta. Liiton mielestä kesälomaa olisi siirrettävä pari viikkoa nykyisestä eteenpäin. Kun koulupäivien määrä on vuodessa vakio, pitäisi kesäloman alkamista myös vastaavasti siirtää.
Ehdotus on perinteisesti tyrmätty huomauttamalla ylioppilaskirjoitusten ajankohdasta, jonka korkeakoulut ja oppilaitokset haluavat pitää ennallaan. Jos ylioppilaskirjoitukset myöhästyvät, siirtyvät opiskelijavalinnat keskelle kauneinta kesää.
Koillismaalla kesä alkaa usein vasta juhannukselta, jos silloinkaan. Koillismaalla on vain kaksi takuuvarmasti lumetonta kuukautta: heinä- ja elokuu. Säiden puolesta kesäloman siirtäminen pari kolme viikkoa myöhäisemmäksi olisi täysin perusteltua. Euroopassa yleisin lomakuukausi on elokuu suomalaisen heinäkuun sijaan.
Uudistuksessa uuvuttavan pitkä kevätlukukausi pitäisi pilkkoa kahteen ja siirtyä kolmen lukukauden järjestelmään. Olisi syyslukukausi, jonka keskellä on lyhyt syysloma. Talvilukukauden keskellä olisi hiihtoloma. Lukukausi päättyisi uuteen, pääsiäisen tienoille rakennettavaan pidempään lomaan. Kevätlukukausi alkaisi pääsiäisloman jälkeen ja päättyisi ennen juhannusta kesälomaan.
Ylioppilaat ja peruskoulunsa päättävät voisivat opiskella nykymuotoisesti, jos haitat oppilaitosten pääsykoejärjestelmälle osoittautuvat ylivoimaisiksi. Tai sitten pääsykoejärjestelmä on uudistettava vastaamaan kolmen lukukauden järjestelmää.
Koulujen päättymispäivä on lailla säädetty, mutta ei kiveen kirjoitettu. Sitä voidaan muuttaa, jos poliittista tahtoa riittää. Kouluvuoden rytmityksen muuttaminen on syytä ottaa harkintaa, mutta hätiköiden sitä ei tule tehdä. On otettava huomioon lasten, heidän vanhempiensa ja opetushenkilökunnan näkökannat.
Poliittiseen harkintaan jää, millainen ratkaisu vastaa parhaiten yhteiskunnan kokonaisetua.