Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede näyttää huolestuttavalta Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta. Koillismaa kuuluu heikoimpaan viidennekseen Kelan ikävakioidulla sairastavuusindeksillä mitattuna. Koillismaalla siis sairastetaan paljon.
Parhaimman indeksin kunnat löytyvät etelä- ja länsirannikolta. Kuntien välisiä eroja selvitettiin analyysissä ”Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain”.
Terveysongelmat ovat yhteydessä toimeentulo-ongelmiin. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on ja mitä enemmän hän ansaitsee, sitä terveempi hän on keskimäärin. Väestön sosio-ekonominen asema korreloi vahvasti sairastavuuden kanssa. Muuttoliike vahvistaa kuntien välistä polarisaatiota. Parhaiten koulutettu ja parhaiten tienaava väestö kasaantuu yliopistokaupunkien ympärille.
Kaikkea ei voi selittää kunnan koolla. Länsirannikon pienissä kunnissa ollaan keskimääristä terveempiä. Näissä kunnissa ruotsinkielisten osuus on suuri. Sairastuvuuteen vaikuttavat kulttuurisista tekijöistä juontuvat huonot elintavat, joihin kuuluvat muun muassa tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.
Kuntien väliset erot sairastavuudessa eivät ole kiveen kirjoitettuja, vaan asioihin voidaan vaikuttaa. Pohjois-Karjala -projekti lienee kuuluisin kansanterveyttä kohentanut yksittäinen toimi Suomessa. Projektin avulla sydänkuolleisuus saatiin vähenemään merkittävästi.
Ei tupakkaa, kohtuullisesti tai ei ollenkaan alkoholia, liikuntaa useamman kerran viikossa ja terveellinen ruokavalio. Keinot sairastavuuden taittamiseen on tiedossa, mutta tieto ei hetkessä muuta elintapoja. Ihmisiä pitää tukea ja rohkaista tekemään hyviä valintoja elämässään.
Valistus ja yhteiskunnan ohjaus muuttaa asenteita hitaasti, mutta muuttaa kuitenkin, kuten on tupakoinnin kohdalla nähty. Vielä vuonna 2005 noin neljännes nuorista tupakoi. Kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli tippunut 11 prosenttiin. Tämä jos mikä on kansanterveyden kannalta ilouutinen.