Kuusamon historiassa päättyi yksi aikakausi, kun Rukakeskuksen perustaja Juhani Aho nukkui pois. Ahon Jussin, kuten kuusamolaiset hänet tunsivat, merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Ilman Ahon Jussia ei olisi Rukaa, eikä Kuusamon matkailua. Eikä Kuusamoa nykymuodossaan.
Kuusamon ja Ahon Jussin yli viisikymmentä vuotta kestänyt yhteiselo oli kokonaisuutena molempia hyödyttävää. Mutta kuten kaikissa rakkaustarinoissa, matkalle mahtuu myös kitkaisia hetkiä.
Eila ja Juhani Aho ostivat Rukahovista nimikkohuoneen tukikohdakseen syyskuussa 1967. Seuraavana keväänä pariskunta osti tilan Kitkan Rönnynrannalta. Kiintymys Kuusamoon oli syttynyt.
Rukan matkailu oli Juhani Ahon tullessa pientä ja vaatimatonta. Rukahovi oli ainut hotelli. Pieneksi ja vaatimattomaksi Ruka olisi todennäköisesti jäänyt ilman Ahon Jussia. Kuusamo oli köyhää maaseutua, jossa kenelläkään ei ollut rahaa investoida matkailuun riittävän mittavasti. Aholla oli ja se ratkaisi pelin Rukan hyväksi seuraavana vuosina ja vuosikymmeninä.
Vaihtoehtoisen ja varoittavan esimerkin voi katsoa Kemijärven Suomulta, joka oli maan suosituin hiihtokeskus 70-luvun lopulla. Suomu hiipui pois pitkäjänteisen omistajuuden puutteessa.
Juhani Aho uskoi luomukseensa silloinkin, kun ajat olivat huonot. Rukakeskus kävi 90-luvun lamassa konkurssin partaalla. Se pelastui vain siksi, että Aho rahoitti Rukan bisnestä muilla liiketoimillaan. Joku toinen olisi laittanut kintaat tiskiin sanonut, että antaa olla. Ahon yrittäjäluonne ei antanut periksi, eikä rakkaus Rukaan hiipunut.
Juhani Ahon aloittaessa Kuusamo eli maataloudesta, ei matkailusta. Matkailun merkitys ymmärrettiin pikku hiljaa, kun maatalouden murros eteni. Juhani Ahon rooli pioneerityön tekijänä ei aina ollut helppo. Onneksi hän sai kuusamolaisista kumppaneikseen oikeat ihmiset.
Ahon Jussin perintöä vaalii työllään paitsi Ahon perheyhtiö, myös Kuusamon lukuisat matkailuyritykset.