Muojärven maisemiin asettuneet visentit ovat viime päivien puheenaihe Kuusamossa. Myös Euroopan biisoneiksi kutsutut eläimet ovat mahtava ilmestys. Eläin voi painaa jopa tuhat kiloa. Vertailuksi voi sanoa, että hirvisonni voi painaa 600 kiloa. Hirvi on Suomen luonnonvaraisista nisäkkäistä suurin.
Visentit tuotiin Avestasta, joka on Kuusamon ystävyyskunta Ruotsissa. Avestan visenttipuistossa vaeltaa 40 eläintä. Kuusamossa on perjantaista alkaen majaillut neljä eläintä.
Kuusamon visenttipuiston pinta-ala on reilu pari hehtaaria. Puistossa sopisi elelemään kymmenkunta eläintä, arvioi puiston pehtoori Heino Ervasti (KS 2.10).
Kuusamon Suurpetokeskuksen Juuso-karhu on valtakunnan julkkis. Nähtäväksi jää, onnistuuko Julia-visentti nousemaan samaan kuuluisuuksien kastiin. Julia ei ole kesyyntynyt eläin, kuten Juuso, joka hyväksyy Sulo Karjalaisen isännäkseen. Visentit eivät koskaan kesyynny.
Suurpetokeskus ja visenttipuisto eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan täydentävät Kuusamon matkailutarjontaa. Kohteiden keskinäinen välimatka on muutamia kymmeniä kilometrejä. Suurpetokeskus sijaitsee Etelä-Kuusamossa ja visenttipuisto Kuusamon taajamasta itään. Olisiko matkailukohteilla mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, ja esimerkiksi markkinoida toisiaan ristiin? Jos on kiinnostunut näkemään karhuja, saattaisivat myös visentit kiinnostaa.
Visenttipuisto on paitsi matkailukohde, myös osa visenttien suojeluohjelmaa. Euroopan suurin maaeläin metsästettiin lähes sukupuuttoon ja lajin säilyminen on eläintarhojen varassa. Kuusamon puisto on maailman pohjoisin. Tutkijat selvittävät, miten eläimet selviävät täkäläisissä oloissa.
Visenttipuisto ja sen uhanalaiset jättiläiset sopivat hyvin osaksi luontokaupunki Kuusamon tarinaa. Tuhon partaalla käyneen eläinlajin pelastustyö on arvokasta vaaliessaan osaltaan luonnon monimuotoisuutta.