Koillismaalla suhtautuminen kaivoksiin on kaksijakoista. inne minne kaivoksia olisi tyrkyllä, niitä ei haluta. Sinne minne kaivos haluttaisiin, sitä ei ole tulossa.
Taivalkoskelaisten Mustavaaran kaivoshaaveet saivat kylmää vettä niskaansa. Kaivoshankkeen toteutuminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Kuusamon Juomasuon ja Posion Maaninkavaaran kaivoshankkeet ovat herättäneet laajaa vastustusta.
Taivalkoskella Mustavaaran avaamiseen on pantu paljon toiveita viime vuosina. Kunta on osakkaana yhtiössä, joka on tutkinut ja tehnyt kannattavuusselvityksiä kaivoksen uudelleen avaamiseksi. Taivalkoskella muistetaan myönteisenä kaivoksen toiminta vuosina 1976-1985. Mustavaaran avaamissuunnitelmat eivät herättäneet juurikaan soraääniä.
Taivalkosken kannalta valitettavasti kaivoksen päätuotetta vanadiinia on edullisempaa tuottaa terästeollisuuden sivutuotteesta. Ympäristön ja energiatehokkuuden kannalta kierrätys on tietysti järkevää.
Ruotsista saatava vanadiinikuonan pitoisuus on kolme kertaa niin suuri kuin Mustavaaran kaivosmalmin. Kuonasta tuotetun vanadiinin kustannus on yhtiön mukaan maailman alhaisin, koska louhintakulut jäävät pois. Vanadiinia tuotetaan Raaheen rakennettavassa sulatossa.
Mustavaaran avaaminen siirtyy näillä tiedon pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan Juomasuon ja Maaninkavaaran ympärillä käytävä keskustelu pyörähti uudestaan käyntiin, kun uusi kaivosyhtiö ilmaisi kiinnostuksensa louhia kobolttia akkuteollisuudelle ja kultaa.
Juomasuo on luontoarvojen vuoksi suojeltu yleiskaavalla, jonka purkamiseen ei ole syytä lähteä. Kaava hyväksyttiin lähes yksimielisesti. Posiolla puolet valtuutetuista ilmoitti vastustavansa Maaninkavaaran hanketta, neljä sitä kannattaa ja loput eivät kertoneet kantaansa.
Kaivosteollisuuden kannalta katsottuna näkymät Koillismaalla eivät vaikuta lupaavilta. Mustavaaran kaivoshankkeen kaatuminen on harmillista.