Kuusamon kaupunginvaltuutetuille tehty kaivoskysely (KS 1.2.2018) ei tuonut mukanaan yllätystä. Ylivoimainen enemmistö vastanneista vastusti yleiskaavan avaamista Käylän Juomasuon uuden kaivoshankkeen takia. Vastaan oli 20 valtuutettua ja puolesta kolme valtuutettua. Vastaamatta jätti 16 valtuutettua, mikä on paljon.
Vastaamatta jättäneet joko empivät kantaansa tai eivät halua kertoa sitä tässä vaiheessa, kun asiasta ei ole konkreettista poliittista esitystä. Yleiskaavan suojelupykälään (ankka-malli) epäillen suhtautuneet eivät vastanneet kyselyyn. Kun valtuuston koko on 39 valtuutettua, on kaivoksen vastustajilla määräenemmistö valtuustossa.
Maankäyttöpäätöksissä on olennaista johdonmukaisuus. Kuusamon valtuuston hyväksymän yleiskaavan on määrä ohjata maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin. On loogista olettaa, ettei tehtyjä linjauksia muuteta kahden vuoden kuluttua nuijan kopautuksesta. Ankka-malli sai valtaosan valtuutetuista taakseen.
Juridiikka on oma kysymyksensä. Kaivosyhtiö jätti kaavasta valituksen, josta odotetaan ratkaisua tämän vuoden puolella. Jos hallinto-oikeus toteaisi yleiskaavan laittomaksi, olisi tilanne uudelleen auki. Ydinkysymys on: kumpi on vahvempi, kunnan kaavoitusmonopoli vai kaivoslaki. Luvassa on oikeuskäytäntöä linjaava ennakkopäätös.
Tähän päätökseen – olipa se kumpaan suuntaan tahansa – todennäköisesti haetaan valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Edessä on vuosien oikeusprosessi.
Yleiskaavan avaaminen ei ole ajankohtaista miltään kannalta katsottuna. Oikeusprosessi etenee omaa latuaan. Kun se aikanaan päättyy, vasta sitten on johtopäätösten aika. Siihen asti on syytä mennä valtuuston yleiskaavalinjauksen mukaisesti eli että kaivoskieltoalue on voimassa.
Posion Maaninkavaara on oma tarinansa. Posiolla kunnan viralliset linjaukset ovat vielä tekemättä. Kaivosyhtiö on sama kuin Kuusamon puolella Juomasuolla.