Vastaajan ikä, koulutustaso, ammatillinen asema ja sukupuoli vaikuttavat voimakkaasti siihen, mitä mieltä kuusamolainen vastaaja on kaivostoiminnasta Käylän Juomasuolla.
Vanhemmat ikäryhmät ovat nuoria kaivosmyönteisempiä. Mitä korkeammin vastaaja on koulutettu, sitä todennäköisemmin hän vastustaa kaivostoimintaa. Kaivoshankkeen kannattajia löytyy eniten peruskoulun sekä ammattikoulun tai -opiston käyneistä. Ammattiryhmistä yrittäjät, eläkeläiset ja työttömät suhtautuvat kaivostoimintaan myönteisimmin.
Selkein vedenjakaja on sukupuoli. Kuusamolaismiehistä 36 prosenttia kannattaa ja 46 prosenttia vastustaa Juomasuon kaivoshanketta. Kuusamolaisnaisissa kannattajia on 14 prosenttia ja vastustajia 68 prosenttia.
Juomasuon kaivoksen vastustajilla on enemmistö kaikissa ikä-, koulutus- ja ammattiryhmissä. Vain yrittäjien keskuudessa puntit ovat suurin piirtein tasan.
Kaivostyötä pidetään perinteisenä duunariammattina, joten luontevaa, että suurin kannatus löytyy alemmista koulutusryhmistä. Kaivos nähdään mahdollisuutena työllistyä ympärivuotisesti.
Yli 45-vuotiaat suhtautuvat Juomasuon kaivokseen selkeästi myönteisemmin kuin tätä nuoremmat. Varovaisesti voi arvata, että kyse lienee arvomaailman eroista.
Kaivoskantojen polarisoituminen selittää keskustelun kiihkeyttä.
Posiolaisten suhtautuminen Maaninkavaaran kaivoshankkeeseen ei ole yhtä polarisoitunutta kuin kuusamolaisten suhtautuminen Juomasuohon. Mutta samantapainen nuoret-vanhat, korkeasti koulutetut-vähemmän koulutetut, miehet-naiset jako on nähtävissä tuloksista. Posiolla kaivostoiminnan kannatus on vastustusta suurempaa yli 45-vuotiaissa sekä lähes kaikissa ammattiryhmissä.
Nähtäväksi jää, mitä seuraa siitä, että posiolaiset ja kuusamolaiset ovat varsin eri linjoilla kaivoshankkeiden suhteen – ainakin kansan parissa. Posiolaisvaltuutetuista kahdeksan vastustaa, neljä kannattaa ja viisi empii kantaansa (KS 26.1.2018).