Vakituisen väestön väheneminen on jättänyt varjoonsa sen, kuinka tärkeäksi ryhmäksi niin sanotut kakkosasujat ovat Koillismaan kunnille muodostuneet. Vähittäiskaupan on kasvu on kakkosasujien ansiota.
Kakkosasujilla tarkoitetaan vapaa-ajan asukkaita, joiden koti on muualla, mutta jotka viettävät pitkiä aikoja vapaa-ajan asunnollaan Koillismaalla.
Tyypillinen kakkosasuja on pitkän työuran tehnyt tai jo sen päättänyt. Tämän voi päätellä vapaa-ajanasuntojen omistajien keski-iäistä, joka on yli kuudenkymmenen. Kakkosasujan taloudellinen tilanne on vakaa.
Kakkosasujien nähdään Koillismaalla tuovan paljon tullessaan: he ovat kulutuskykyisiä ja viipyvät paikkakunnalla jopa satoja päiviä vuodessa. Koillissanomien haastattelemat Irja ja Lauri Siirama kertoivat viettävänsä Kuusamon mökillään puolet vuodesta (KS 26.10.2017).
Samalla kun kakkosasujien tuomasta elinvoimasta iloitaan, on aiheellista miettiä heidän tarpeitaan. Millä tavalla heidän tarpeensa eroavat vakituisesta väestöstä? Todennäköisesti jotain erityispiirteitä voidaan havaita, mutta kakkosasujat eivät ole yhtenäinen ryhmä yhtenäisine toiveineen, kuten ei ole kantaväestökään.
Kuusamon kaupunki jätti noin kaksi vuotta sitten hallitukselle aloitteen kaksoiskuntalaisuudesta. Kuusamolle asialla on erityinen merkitys, sillä kaupungissa on noin 7 300 vapaa-ajan asuntoa.
Kaksoiskuntalaisuudessa on haasteellisinta kysymys äänioikeudesta. Kansanedustaja Ulla Parviainen esitti kesäkuussa, että kaksoiskuntalaisen tulisi saada äänioikeus vain yhteen kuntaan ja hänen tulisi voida itse valita, kummassa kunnassa hän sen käyttää. Kaksoiskuntalaisuus on parasta aikaa hallituksen valmisteltavana osa ”Tulevaisuuden kunta” valmistelutyöryhmän työtä.
Kaksoiskuntalaisuuden toteutuminen jossain muodossaan olisi sekä koillismaalaisten että kakkosasujien etu. Yhteydenpitoa kakkosasujiin voi tiivistää jo nyt ilman, että jäädään odottamaan uutta lainsäädäntöä.