Kuusamossa on 126 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömänä oli elokuussa 788 henkilöä ja vuotta aiemmin 914. Prosentuaalisesti laskettuna työttömyys on vähentynyt Kuusamossa merkittävästi.
Myös Taivalkoskella työllisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Työttömiä oli elokuussa 238 henkilöä, kun heitä oli vuotta aiemmin 289. Posiolla työttömien määrä väheni 301 henkilöstä 234 henkeen.
Kuusamon työttömyysprosentti oli 11,6, Taivalkosken 14,0 ja Posion 16,9. Kuusamon työttömyys jää alle maakunnan keskiarvon (12,2).
Avoimia työpaikkoja oli Kuusamossa 134, missä on kolmanneksen lisäys vuoden takaiseen. Taivalkoskella ja Posiolla avoimien työpaikkojen määrä jää kymmenen kieppeille molemmissa kunnissa.
Kuusamossa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on noin viidennes, Taivalkoskella lähes kolmannes ja Posiolla noin 40 prosenttia. Tämä on työttömyyden kova ydin on vaikein murtaa. Kuusamossa on saatu hyviä kokemuksia kuntien pitkäaikaistyöttömistä maksaman Kela-sakon käytöstä palkkatukena työnantajille.
Yhtä aikaa työttömyyden kanssa yrityksillä on vaikeuksia löytää työvoimaa. Matkailusesonkeina on pula muun muassa ammattitaitoisesta ravintolahenkilökunnasta.
Vaikka muuttovirran arvellaan kokonaisuutena jatkuvan maalta kaupunkeihin, voi tulevaisuus tuoda mukanaan yllättäviä voittaja-alueita. Jos matkailun kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, tarvitaan Kuusamossa yli 500 työntekijää lisää matkailuun. Nykyisellään matkailu työllistää 700 henkeä. Metsätalouteen kohdistuu myös odotuksia.
Kokonaisuutena Pohjois-Suomen matkailun arvioidaan työllistävän tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia lisää ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tämä edellyttää muuttovirtaa matkailupaikkakunnille. Matkailun kasvu jää toteutumatta, jos työvoimaa ei ole saatavilla. Kaupunkien nopea kasvu ei välttämättä ole pelkästään hyväksi Suomen taloudelle, vaikka tällaista väitettä viljellään.