Sauli Niinistön oli myös Koillismaalla täysin omaa luokkaansa. Hän sai yli puolet äänistä. Niinistön takana käytiin mielenkiintoinen kamppailu kakkossijasta etenkin keskustan Matti Vanhasen ja kansanliikkeen Paavo Väyrysen välillä.
Koillismaalta Keski-Pohjanmaalle ulottuva vyöhyke oli Vanhas-Suomea. Lapissa Väyrynen voitti Vanhasen. Posiolla miesten saamat äänet ovat tasan ennen tarkastuslaskentaa. Kainuussa löytyy sekä vanhaslaisia että väyrysläisiä kuntia. Oulu oli Pohjois-Suomessa ainut kunta, jossa vihreiden Pekka Haavisto ylsi kakkoseksi. Suomussalmi nosti oman kuntansa ehdokkaan Merja Kyllösen (vas.) toiselle tilalle Niinistön jälkeen.
Äänestysprosentti laski Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla verrattuna vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen. Silloin Koillismaan kunnissa äänestysaktiivisuus kohosi 70 prosenttiin tai yli.
Näissä vaaleissa aktiivisimmat äänestäjät löytyivät Koillismaalla Taivalkoskelta (äänestysprosentti 67,0 / 69,9 vuonna 2012). Kuusamossa lukemat olivat (65,7 % / 70,0%) ja Posiolla (71,0 % / 64,8 %). Äänestysprosenttien valossa presidentinvaaleja voi Koillismaalla luonnehtia vaisuhkoksi.
Keskustalaisten lisäksi vasemmistopuolueet unohtavat presidentinvaalit mieluusti pian. Demarien ja vasemmistoliiton kannatus jäi historiallisen surkeaksi myös Koillismaalla. Tuula Haataisen (sd) ja Kyllösen yhteenlaskettu kannatus jäi Kuusamossa 3,8 prosenttiin.
Keskustassa jännätään, enteileekö Väyrysen vaalimenestys paineiden purkautumista kesäkuun puoluekokouksessa. Todennäköisesti Niinistön ylivoima söi Vanhasen äänisaaliin, ei Väyrynen. Väyrynen kilpaili samoista äänestäjistä Laura Huhtasaaren (ps) kanssa. Puolue-ehdokkaista Haavisto ja Huhtasaari olivat ainoat, jotka saivat kunnialliset lukemat verrattuna puolueidensa peruskannatukseen.
Sauli Niinistön ylivoimaa ei kukaan pystynyt missään päin Suomea haastamaan.