Kun kirjastoauto aloitti liikennöintinsä Kuusamossa 50 vuotta sitten, toi se syrjäkylien asukkaille sivistyksen ja viihteen kotiportaille asti. Kirjastoauto oli ensimmäinen Pohjois-Suomessa. Kuusamo oli edelläkävijä.
Nykypäivästä katsottuna on vaikea mieltää, kuinka merkittävästä asiasta oli kyse. Ei ollut nettiä ja kirkonkylällä kuljettiin harvoin. Ihmiset elivät kotikylillään maata viljellen. Suuret Ruotsiin muuton vuodet olivat vasta alkamaisillaan.
Kirjastoautosta lainataan edelleen viidennes Kuusamon kirjaston vuosittaisista lainoista, mikä tarkoittaa 50 000 lainaa vuodessa. Kymmenen vuotta sitten määrä oli puolet suurempi, 100 000 lainan tienoilla.
Kirjastoauton lainamäärä on hiipunut sitä mukaa, kun kylien asukasmäärä on vähentynyt. Lapsia on vähemmän, eikä kirjojen lainaaminen ole samalla tavoin keskeinen osa elämää kuin ennen. Netin sisältö yltää jokaiseen kylään ja kilpailee ajankäytöstä perinteisen kirjan kanssa.
Kun kirjastoauto tulee käyttöikänsä päähän noin viiden vuoden päästä, onko uudelle autolle enää tarvetta ja perusteita? Mikä on kirjastoauton lainamäärä silloin? Pienempi se on joka tapauksessa, mutta kuinka paljon pienempi?
Kirjastoauton käyttäjille palvelu on tärkeä henkireikä. Kirjastonjohtaja Ritva Niemeläinen pohti, voisiko kirjastoautosta tulla monitoimiauto. Sen toimintaan yhdistettäisiin muita sivukylillä tarvittavia palveluja. Esimerkiksi mahdollisuutta postin jättämiseen on kokeiltu. Niemeläinen ehdottaa, että kirjastoautoon voisi palauttaa kirjojen lisäksi kierrätykseen menevää tavaraa.
Kun uuden kirjastoauton hankintaa lähivuosina pohditaan, on tarkasteluun otettava kaikki mahdolliset tavarat ja palvelut, jotka kyliin voisivat kulkea. Haasteena ovat sekä kustannukset että aikataulut. Esimerkiksi aikaa vieviä terveyspalveluja tuskin pystytään yhdistämään kirjastoauton valikoimaan, vaikka niille olisi vanhenevissa kylissä kysyntää.