Kuusamo sai merkittävän määrän inhimillistä pääomaa, kun isojakoa tehtiin ja kouluverkkoa laajennettiin kasvavalle väestölle sotien jälkeen. Paikkakunnalle virtasi työn perässä korkeakoulutettua väkeä, joista osa asettui pysyvästi.
Opettajia houkuteltiin syrjäseudulle maksamalla heille palkan päälle syrjäseutulisää. Tuttuja ovat tarinat, joissa opettaja tai opettajapariskunta kertoo alunperin tulleensa Koillismaalle pariksi vuodeksi tienaamaan, mutta vuodet muuttuivat vuosikymmeniksi. Syrjäseutulisää maksettiin muillekin valtion ja kunnan palveluksessa oleville.
Pohjois-Suomessa on käsillä ongelma, jonka ääneen lausuminen tuntui vielä muutama vuosi sitten rienaukselta. Työvoimapula on totista totta esimerkiksi Kuusamossa.
Yksitoista kansanedustajaa on jättänyt aloitteen, jossa ehdotetaan työtulovähennyksen korottamista Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan sekä Koillismaan ja Vaalan alueella viiden vuoden määräajaksi. Aloitteen tekijöiden laskelmien mukaan työntekijä hyötyisi matalammasta verotuksesta tuhat euroa vuodessa. Vastaavan tyyppinen malli on käytössä Norjan pohjoisilla alueilla.
Aloitteen ovat allekirjoittaneet koillismaalaiset kansanedustajat Niilo Keränen ja Ulla Parviainen.
Alueen yrityksiltä kerätyn tiedon mukaan Kuusamossa avautuu 800 työpaikkaa seuraavien viiden vuoden aikana. Koillismaalla eletään taitekohdassa.
Verohelpotus olisi porkkana, jolla houkutella nuoria kokeilemaan työskentelyä ja elämistä suurten kaupunkien ulkopuolella. Aika näyttäisi järjestelmän tehon. Kovin todennäköisenä ehdotuksen läpimenoa ei voi pitää. Väestöllinen ja sitä myöten politiikan painopiste on siirtynyt kaupunkeihin.
Vastuu verotuksen kannustavuudesta on myös kunnilla, jotka päättävät kunnallisveroprosentistaan itsenäisesti. Veroprosentin huojentaminen ei ole noussut julkiseen keskusteluun Koillismaalla – valitettavasti.