Pula osaavasta työvoimaista kasvaa Pohjois-Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman ”Alueelliset kehitysnäkymät” -raportin mukaan, seutukunnasta riippuen, noin 40 prosenttia pohjoissuomalaisten yritysten toimipaikoista raportoi vaikeuksista hankkia työvoimaa.
Koillismaalla lisääntyvää tarvetta on rakentamisen työnjohtajille ja asiantuntijoille – mutta ei kirvesmiehille, eikä talonrakentajille, joita on työvoimahallinnon tilastojen mukaan työttömänä. Pula on lisäksi taloushallinnon ammattilaisista, kuten kirjanpidon asiantuntijoista. Matkailussa kausityöntekijöiden tarve vähenee kesää kohti, kunnes taas kiihtyy uuteen talvisesonkiin.
Koillismaan matkailun sesonkiluonteisuuteen ei ole näkyvissä pikaista korjausta, vaikka kesämatkailun suosio kasvaa. Sesonkiluonteisuus on ongelma sekä työntekijöille että työnantajille. Työntekijät eivät saa ympärivuotista työtä. Työnantajilla on vaikeuksia saada työntekijöitä muutamien kuukausien työsuhteisiin.
Koillismaalla olisi kyettävä edistämään työntekijöiden moniammatillista osaamista siten, että matkailun ammattilaisille olisi täydentävää työtä muilla toimialoilla.
Koillismaan työttömistä työnhakijoista lähes puolet on yli 50-vuotiaita. Pohjois-Pohjanmaalla yli 50-vuotiaiden työttömien osuus työnhakijoista on keskimäärin 30 prosenttia ja Oulun seudulla noin neljännes.
Tähän työttömyyden erityispiirteeseen on Koillismaalla kiinnitettävä erityinen huomio. Millä tavoin varttuneempien työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä voidaan parantaa? Osaamistason nosto on yksi keino.
Pahentuessaan työvoimapula muodostuu talouskasvun esteeksi, kun yritysten kasvuhalukkuus hiipuu. Investoinnit mitoitetaan resurssien mukaan, joista osaavan työvoiman saatavuus on yksi. Työperäisen maahanmuuton edistämisen täytyy kuulua keinovalikoimaan, vaikka kysymys on poliittisesti arkaluontoinen.