Kuusamo oli pitkälle 2000-lukua kaupunki, joka pääsi ylpeilemään huokealla veroprosentillaan. Taloustaitokuntana tunnetun Kuusamon veroprosentti oli 18, johon harva itä- ja pohjoissuomalainen kunta pystyi.
Valtionosuusuudistus 2000-luvun puolivälissä rokotti Kuusamoa suhteellisesti ankarimmin koko maassa. Valtionosuudet tippuivat useita miljoonia vuositasolla. Viime vuosikymmenen loppupuolella alkanut taloustaantuma koetteli kuntien verotuloja kaikkialla Suomessa. Väestön väheneminen ja ikääntyminen lisäsi menopainetta ja sitä myöten painetta veroprosentin nostoon.
Verotuksen kiristyminen on kuin kuumassa kattilassa viruisi. Kun lämpö nousee vähitellen, sitä ei huomaa.
Veronmaksajien uusin tilasto kertoo karua kieltä siitä, kuinka paljon keskituloisen perheen verotus on kiristynyt. Jos kunnallisveroprosentti olisi edelleen 18, kuten Helsingissä nyt, maksaisi kuusamolainen keskituloinen palkansaajaperhe lähes 2 600 euroa vähemmän veroja vuodessa. Kääntäen sanottuna tämä raha on pois yksityisestä kulutuksesta, joka pitää yllä paikkakunnan elinkeinoelämää yhdessä matkailijoiden kanssa.
Maakunnallisessa vertailussa Kuusamo ja Taivalkoski pärjäävät kohtuullisen hyvin. Ne ovat vain hivenen kalliimpia kuin lievimmän verotuksen Oulu.
Posio sen sijaan on lähes kaksi tonnia kalliimpi kuin Lapin edullisimman verotuksen Inari ja neljä tonnia kalliimpi kuin Helsinki ja Espoo.
Vaikka verotuksen kiristämiseen on ollut syynsä, on veroruuvia käytettävä erittäin harkiten. Tähän mennessä suunta on ollut vain ylöspäin, mikä ei voi jatkua loputtomiin. Ainakin Kuusamon, ehkä myös Taivalkosken, olisi syytä harkita veroprosentin laskua, kun talouden nousukausi antaisi siihen pitkästä aikaa mahdollisuuden.
Verotuksen keventäminen – edes pieni liike alaspäin – olisi rohkea ratkaisu, joka antaisi viestin alueen elinvoimasta.