Tilastojen perusteella näyttää siltä, että pitkään ja sitkeänä jatkunut taantuman käännekohta ajoittuu Kuusamossa noin vuoteen 2015. Sen jälkeen moni käyrä on kääntynyt oikeaan suuntaan.
Kymmenen vuoden katsannossa Kuusamon työttömyys oli alimmillaan 2008 ennen kuin finanssikriisin vaikutukset vyöryivät koillisen kairoille. Työttömänä oli tuolloin 9,4 prosenttia työvoimasta (695 henkeä). Vuonna 2010 päästiin vielä alle kymmenen prosentin lukemaan, mutta sen jälkeen työttömyys kääntyi nousuun. Vuosina 2013-2015 työttömyysprosentti oli 13-14 ja työttömien määrä pysytteli hieman vajaassa tuhannessa.
Vuonna 2016 alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Työttömien määrä laski 855 henkeen ja työttömyysprosentti 12,3. Kuluvana vuonna työttömien määrä on vähentynyt 120 henkilöllä ja on 755. Työttömyysprosentti (10,8) lähestyy vuosikymmenen parasta lukemaa.
Perustettujen yritysten määrä kääntyi nousuun vuonna 2016, jolloin Kuusamoon perustettiin 83 uutta yritystä. Luku on suurin sitten vuoden 2010.
Lentomatkustajien määrä kääntyi kasvu-uralle vuonna 2016. Edellisen kerran kasvua oli nähty vuonna 2011. Samaa kieltä matkailun kasvusta kertoo rekisteröidyt yöpymiset, joiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2016 alkaen. Alkuvuoden aikana majoitusmyynnin arvo on kasvanut lähes kymmenen prosenttia.
Edellä mainitut luvut selittävät osaltaan työllisyyden kohenemista.
Kaupunginjohtaja Jouko Manninen linjasi Kuusamon tavoitteeksi olla itäisen Suomen kasvukeskus (KS 21.11.2017). Elinvoiman kehittäminen on nostettu kaupungin ykköstavoitteeksi. Tavoite on erittäin haastava, mutta sitä kohden kannattaa pyrkiä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Kuusamolta Kittilän ihmeen toistamista. Kittilä on pystynyt kasvattamaan väkilukuaan monipuolisen elinkeinorakenteensa ansiosta.
Manninen arvioi, että 600 työpaikan nettolisäys olisi mahdollista saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.