Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin toisi merkittävän piristysruiskeen Suomen matkailulle. Lomien siirto kasvattaisi matkailutuloa noin 219 miljoonaa euroa ja toisi alalle töitä 1 300 henkilötyövuoden verran. Se tarkoittaisi varovaisestikin arvioiden yli 5 000 uutta kesätyöpaikkaa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ilmoitti jo kannattavansa koulujen kesälomien siirtämistä.
On tietysti hienoa, että kesälomien siirrolla olisi myönteinen vaikutus matkailuun. Asiaan liittyy muitakin näkökulmia, jotka täytyy ottaa huomioon.
Kesälomien siirto tarkoittaisi nykyisen koulujen lukukausijärjestelmän uusimista. Kevätlukukausi on jo nykyisellään pitkä, eikä sitä voi jatkaa kahta tai kolmea viikkoa. Ratkaisu voisi olla siirtyminen kolmen lukukauden järjestelmään. Käytännössä niin, että kevätlukukausi katkaistaisiin viikon tai kahden pääsiäislomalla.
Myös hiihtolomaviikot pitäisi todennäköisesti sijoittaa uudestaan. Jos ne hajautettaisiin nykyistä useammalle viikolle, olisi myös sillä vaikutuksensa matkailuun ja muuhun yhteiskuntaan. Pohjoisen kymppiviikko on liian aikaisin: parhaat kevätsäät koittavat Koillismaalla pari kolme viikkoa myöhemmin.
Suurin hankaluus koululaisten kesälomien siirrossa liittyy ylioppilaskirjoitusten ja yliopistojen pääsykokeiden rytmitykseen. Ylioppilaskirjoituksia ja pääsykokeita on hankala nykyisestään myöhentää, koska pääsykoetulosten saaminen painuu jo nyt pitkälle kesään. Mutta ongelma voitaisiin kenties ratkaista.
Lomien siirtoa puoltaisi yleiseurooppalainen käytäntö, että elokuu on lomakuu. Vientiyritykset toimivat eurooppalaisessa rytmissä. Säät ovat henkilökohtainen kokemus, mutta monen mielestä loppukesä voittaa alkukesän.
MaRa ehdottaa selvitystyötä, jossa kesälomien siirron vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle kartoitetaan kokonaisuudessaan. Ajatus on kannatettava.