Kuusamo teki Suomessa poikkeuksellisen päätöksen elokuussa 2015. Kaupunki päätti maksaa niin sanotun Kela-sakon pitkäaikaistyöttömän työllistävälle työnantajalle sen sijaan, että olisi maksanut rahan valtiolle. Kuusamo otti järjestelmän käyttöön ensimmäisenä kuntana Suomessa.
Kela-sakolla on kokeilun alusta lukien työllistetty 166 työtöntä 110 työantajalle. Työantajista 70 on ollut yrityksiä ja 10 yhdistyksiä. Kela-sakon enimmäismäärä on maksettu 81 työsuhteeseen. Kaupungin selvityksen mukaan näistä työsuhteista 40 jatkui myös sen jälkeen, kun työnantajalle maksettu avustus loppui. Viidennes jatkaa sesonki- tai keikkatyössä. Muutama henkilö lähti kouluttautumaan. Vajaa kolmannes (27 %) palasi ansiosidonnaiselle päivärahalle.
Kela-sakko on maksu, jonka kunta joutuu maksamaan valtiolle jokaisesta yli 300 päivää työttömänä olleesta työnhakijasta.
Pitkäaikaistyöttömyys on työttömyyden kovinta ydintä, jota perinteisesti on ollut vaikea murtaa. Kuusamon kokeilussa otantaryhmässä (81) lähes 70 prosentilla työsuhde jatkui muodossa tai toisessa työantaja-avustuksen päättymisen jälkeen. Kokeilua voi tällä perusteella pitää menestyksenä. Tosin lasin voi halutessaan nähdä puoliksi täytenä tai puolityhjänä.
Jokainen työllistynyt on voitto paitsi työpaikan saaneelle, myös yhteisölle ja yhteiskunnalle. Työnantajille maksettava Kela-sakko jää aluetalouteen, eikä valu valtion pohjattomaan kassaan.
Kela-sakon maksaminen työnantajalle on yksi keino, mutta kaikissa tapauksissa se ei tule kyseeseen. Kuusamo työllistää myös perinteiseen kuntouttavaan työtoimintaan.
Pitkäaikaistyöttömät työllistetään Askel-toiminnan kautta. Kun Askeleen kustannuksista vähennetään laskennalliset Kela-sakot, jää kaupungin nettosäästöksi vuodessa arviolta vähintään puoli miljoonaa, mutta jopa 915 000 euroa.
Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen vaatii kekseliäitä keinoja, joita ei kannata halveerata tempputyöllistämiseksi.