Kuusamon kaupungin velkataakka on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 kaupunkikonsernin yhteenlaskettu velka oli hieman alle 50 miljoonaa. Ensi vuonna velkaa on lähes 70 miljoonaa.
Kuusamon kaupungin talous on vakaa. Pitkään jatkuneen poikkeuksellisen alhaisen korkotason ansiosta lisävelka on ikään kuin painunut näkymättömiin.
Kuusamon velka on investointivelkaa, ei onneksi syömävelkaa. Alhainen korkotaso on houkutellut tekemään enemmän investointeja kuin kaupungin koko antaisi myöten.
Velan määrän lisäksi on oleellista katsoa, mihin rahat on käytetty. Rukan parkkihalli maksoi lähes kymmenen miljoonaa. Kaupunki rahoitti halli-investoinnin velaksi, mutta tuottavasti. Halli on viime vuodet tuottanut noin satatuhatta euroa voittoa vuodessa ja velkapääoma lyhenee suunnitellusti. Halli mahdollisti nykymuotoisen Rukan kävelykylän syntymisen.
Vuonna 2018 kaupunki ottaa uutta velkaa 15 miljoonaa ja maksaa pois vanhoja velkoja 9 miljoonaa. Nettovelan määrä siis kasvaa kuudella miljoonalla. Suurimpana velan määrän kasvattajana on jää-monitoimihalli.
Kuntien välisessä vertailussa Kuusamon velka on keskitasoa. Kunnat ylipäänsä ovat velkaantuneet voimakkaasti tällä vuosituhannella. Kuusamo ei poikkea joukosta. Vuosituhannen taitteessa kaupunki oli liki velaton.
Lähivuodet Kuusamon investointien on palattava kestävälle noin viiden miljoonan tasolle. Investointien pääpainon on oltava tuottavissa kasvuinvestoinneissa ja korjausinvestoinneissa. Korkotason ennustaminen on erittäin vaikeaa, mutta ilmeisen todennäköisesti korot jossain vaiheessa kääntyvät nousuun. Jos kaupungin velkojen keskikorko nousisi yhden prosenttiyksikön, tarkoittaisi se 0,7 miljoonaa korkomenojen lisäystä.
Kaupungin velkaantumisen kasvusta on puhuttu asian merkitykseen nähden hämmästyttävän vähän. Matala korkotaso on tuudittanut ruususen uneen.