Kuusamon 8. ja 9. luokkalaisista harrastaa omatoimista liikuntaa lähes päivittäin noin puolet. Pojat ovat tyttöjä ahkerampia liikkujia. Pojista lähes päivittäistä omatoimista liikuntaa harrastaa kuusi kymmenestä, tytöistä vajaa puolet.
Kuusamon lukiolaiset (1. ja 2. vuosikurssi) liikkuvat yhtä ahkerasti kuin yläkoululaiset. Ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista alle kolmannes harrastaa liikuntaa aktiivisesti.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen valtakunnallisesta ja hiljattain julkaistusta kouluterveyskyselystä.
Koko maan keskiarvoon verrattuna kuusamolaisnuoret ovat ahkerampia liikkujia, kun kyse on yläkoululaisista tai lukiolaisista. Valtakunnallisesti noin 40 prosenttia liikkuu omatoimisesti lähes päivittäin. Ammatillisessa koulutuksessa olevista aktiiviliikkujia on noin kolmannes, mikä on hieman Kuusamoa enemmän.
Maakuntakeskukseen Ouluun verrattuna kuusamolaisnuoret ovat ahkeria liikkujia, kun kyseessä jälleen ovat yläkoululaiset ja lukiolaiset. Ero on erityisen selvä lukiolaisissa, joissa Kuusamon ja Oulun ero on kymmenen prosenttiyksikköä Kuusamon hyväksi.
Helsinkiläisnuorten liikunta-aktiivisuus on hieman alle Oulun.
Kuusamolaisnuorten liikunta-aktiivisuus on hyvällä tasolla valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna, jota tosin ei voi pitää kovin mairittelevana.
Herää kysymys, miksi ammattikoululaisten liikunta-aktiivisuus jää niin paljon jälkeen lukiolaisista ja hieman alle maan keskiarvon. Mitä tilanteelle on Kuusamossa tehtävissä? Miten nuorten liikkumista voidaan tukea?
Liikunnan puolesta on jaksettava taistella. Hyvä fyysinen kunto edistää terveyttä sekä jaksamista koulussa ja myöhemmin töissä. Kyse ei ole uusien ja uusien suorituspaikkojen rakentamisesta, vaan nuorisokulttuurin muuttamisesta nykyistä suopeammaksi liikunnalle. Myönteisestä muutoksesta on esimerkki: nuoret ovat raitistuneet kymmenessä vuodessa merkittävästi.