Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin sukutarina (KS 12.3.2018) kertoo, kuinka läheinen on Suomen kohtalonyhteys läntiseen naapurimaahamme. Hultqvistin äiti Anna Hultqvist (o.s. Kallunki) on syntyjään kuusamolainen. Anna oli yksi niistä 70 000 suomalaisesta sotalapsesta, jotka lähetettiin Ruotsiin turvaan. Heistä 15 000 jäi asumaan Ruotsiin, myös Anna.
Anna lähetettiin pakolaislapseksi Ruotsiin kuusivuotiaana sen jälkeen, kun hänen äitinsä oli jäänyt sotaleskeksi viiden lapsen kanssa. Isä Arvid Kallunki kaatui jatkosodan alun hyökkäysvaiheessa Kiestingissä.
Suomalaisen äitinsä ja sukunsa ansiosta puolustusministeri Hultqvist tuntee erityistä mielenkiintoa Suomea ja Suomen historiaa kohtaan. ”Suomi on puolustamisen arvoinen”, Hultqvist kirjoitti Dagens Industri -lehdessä Suomen täyttäessä sata vuotta.
Puolustusministeri muistutti, että Suomen talvi- ja jatkosodan lopputulos oli tärkeä myös Ruotsin kannalta. Suomi säilytti itsenäisyytensä, eikä siitä sotien jälkeen tullut kommunistidiktatuuria, mikä oli Stalinin Neuvostoliiton tavoitteena. Suomen selviytymisen ansiosta rautaesirippu ei tullut keskelle itämerta, eikä Ruotsi joutunut kylmän sodan etulinjaan. Tätä lopputulosta on Ruotsissa syytä arvostaa korkealle, Hultqvist kirjoitti.
Siirtolaistaustaisen Hultqvistin nousu puolustusministeriksi kertoo paljon ruotsalaisuudesta, jossa suomalaisuuden vaikutus on suuri. Ruotsissa asuu 720 000 suomalaisjuurista ihmistä. Heitä on edennyt yhteiskunnan ylimmille portaille, kuten Peter Hultqvistin tarina osoittaa. Ruotsissa sosiaaliselle nousulle on oman sanansa, ”klassresan”, luokkaretki.
Jos suomalaisuutta saatettiin vielä peitellä tai jopa hävetä Ruotsissa 1970-luvulla suuren muuton jälkeisinä vuosina, on suomalaisuudesta tullut nykyään ylpeilyn aihe. On hienoa, että ruotsalaisen yhteiskunnan eri portailla ja maan ylintä johtoa myöten on suomalaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä.