Taloustutkimuksen julkaisema kaivoskysely antaa ristiriitaisen kuvan koillismaalaisten suhtautumisesta Kuusamon Juomasuon ja Posion Maaninkavaaran kaivoshankkeisiin. Kuusamossa Juomasuon kaivoshankkeelle ei löydy kannatusta, mutta posiolaiset suhtautuvat varsin myötämielisesti Maaninkavaaran hankkeeseen.
Kuusamolaisten asenne Juomasuon hanketta kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi vuosien saatossa.
Tietoykkönen tutki Koillissanomien toimeksiannosta kuusamolaisten suhtautumista Juomasuon hankkeeseen vuonna 2013. Kannattajia oli tällöin 30 prosenttia, vastustajia 32 prosenttia ja kannastaan epävarmoja 38 prosenttia.
Taloustutkimuksen nyt julkaiseman tutkimuksen mukaan 54 prosenttia suhtautui kaivostoimintaan Juomasuolla kielteisesti, 28 myönteisesti ja 18 prosentilla ei ollut selkeää mielipidettä. Vastustajien määrä on selkeästi kasvanut ja kannastaan epävarmojen osuus pienentynyt.
Kyselytutkimukset eivät ole täysin verrannollisia keskenään, koska kysymyksenasettelu poikkeaa tutkimusten välillä jossain määrin.
Posiolla kaivoskeskustelu on vasta alkanut, kun taas Kuusamossa asiaa on puitu vuosia. Tämä selittänee kannastaan epävarmojen suuren osuuden Posiolla (30 %). Kannattajia (45 %) on posiolaisissa paljon kuusamolaisiin verrattuna.
Kuusamossa moni ajattelee, että kaivosasia sai päätepisteen yleiskaavan hyväksymisen myötä. Valtuuston tahdonilmaus oli, että herkät luonto- ja matkailualueet, Juomasuo mukaan lukien, suojellaan kaivostoiminnalta.
Niin sanotun ankka-mallin (suojelualueen muoto kartalla) hyväksyminen oli vaivalloisen kompromissin takana. Kyselyn tulos antaa viestin, ettei yleiskaavaa haluta enää uudestaan avata. Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata maankäyttöä vuosien ja vuosikymmenten päähän.
Oma juonteensa on valitus, jonka kaivosyhtiö teki yleiskaavan ankka-mallista hallinto-oikeudelle. Oikeuden ratkaisua odotetaan tämän vuoden aikana.