Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalla (Evo) on rahoitusomaisuutta noin 21 miljoonaa, josta lähes 20 miljoonaa rahana ja pankkisaamisina. Rahavarat lisääntyivät kahdella miljoonalla eurolla vuoden aikana. Summa on valtava, kun sitä vertaa liikevaihtoon, joka oli viime vuonna 8,4 miljoonaa.
Evon hyvä taloudellinen tilanne on tietysti lähtökohtaisesti myönteinen asia. Mutta samalla on hyvä esittää jatkokysymys: mitä osuuskunta tekee kassavarannolla, joka vetää vertoja Kuusamon kaupungin sijoitusomaisuudelle ja josta moni köyhä kunta olisi kateellinen.
Evo on niin sanottu luonnollinen monopoli, joka pystyy päätöksillään keräämään osakkailtaan sen verran rahaa kuin haluaa. Vesimaksuja ja kaukolämmön hintaa ei pysty kilpailuttamaan, vaan hinnat ovat ”apteekin hintoja”.
Monilla paikkakunnilla energia- ja vesiyhtiöt ovat kaupungin tai kunnan omistamia. Isojen kaupunkien energiayhtiöt ovat rahasampoja, jotka tulouttavat valtavia summia omistajiensa kassaan. Käytännössä kyse on piiloverotuksesta: energiayhtiöt rahoittavat kuntien peruspalveluja.
Taajaman rakennettava uusi keskuspuhdistamo maksaa arvion mukaan 14-15 miljoonaa. Investointiin on jo varauduttu ylenmääräisesti, eikä koko investointia olisi tarpeen tehdä käteisellä. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Kihlman lupasi (KS 26.4.2018), että Evon hallitus laatii strategian, jossa otetaan kantaa kassavarojen käyttöön tulevina vuosina.
Linjaus veroluonteisten maksujen huojentamiseksi olisi erittäin tarpeellinen. Kuntaverotus on Kuusamossa kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä parhaista vuosista ja on 20. Kuntaverotuksen huojentamiseen ei ole löytynyt keinoja, eikä poliittista tahtoa. Jos ja kun Evo päättää purkaa kassavarojaan osakkaidensa hyväksi tavalla tai toisella, lisää se osakkaiden käytössä olevaa rahamäärää ja piristää siten aluetaloutta.