Kuusamon väkiluku on ollut laskevalla käyrällä viimeiset reilut kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä kaupungin väkiluku on osapuilleen 15 500 henkilöä.
Syntyvyys ja kuolleisuus ovat suurin piirtein tasoissa. Väen väheneminen syntyy nettomuutosta, joka on miinusmerkkinen. Kuusamoon muuttaa vuodessa 600 henkilöä ja Kuusamosta pois 800 henkilöä.
Tilastoihin syvemmälle pureutumalla paljastuu, että muuttotappio syntyy parikymppisten ikäluokassa. Muuten työikäisissä lähtijät ja tulijat ovat suurin piirtein tasan.
Valkolakkinsa ja valmistujaislakkinsa saaneet nuoret häipyvät opintojen perässä maailmalle. Paikkakunnalla ei ole juurikaan tarjolla korkeamman asteen koulutusta, ja on realismia ajatella, ettei sitä ole jatkossakaan. Nuorten opintielle lähteminen on pelkästään myönteinen asia.
Väkiluku saadaan kasvuun vain, jos työikäisten tulomuutto saadaan lähtömuuttoa suuremmaksi. Työikäiset perheet tuovat lapset mukanaan.
Kun tilastoja katsoo kauas historiaan, on Kuusamo iän kaiken ollut vahvan lähtömuuton aluetta. Väestö kasvoi, koska lapsia syntyi kaksin-, kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Kuusamossa suurten ikäluokkien aika kesti pitkälle 1960-lukua.
Suuri 1990-luvun lama hellitti ensin suurissa kaupungeissa. Koillismaalla työttömyys hipoi pahimmillaan 30 prosenttia, mikä on kauhistus nykypäivän näkökulmasta. Kun kaupungeissa alkoi avautua työpaikkoja, lähti maaseudun väki liikkeelle.
Ainoa kestävä tapa kääntää kehityksen kulku on luoda lisää työpaikkoja. Tarjolla olevien työmahdollisuuksien lisäksi kaupungin palvelujen on oltava kunnossa. Kaupungin kokoon nähden Kuusamon palvelut kestävät vertailun mihin tahansa Suomen kuntaan.
Työpaikkoja on helpompi luoda puheissa kuin käytännössä. Valopilkkuja on silti näkyvissä. Matkailussa takana on ennätystalvi. Matkailu alkaa myös lunastaa tavoitettaan ympärivuotisuudesta. Biotaloudessa odotetaan uusia avauksia.