Suomessa hävisi sukupolvessa tuhat kylää, kertoo Helsingin Sanomat laajassa selvityksessään Suomen asutuksesta. Artikkelista löytyvät tiedot Koillismaan taajamien ja kylien kehityksestä vuodesta 1990.
Koillismaalla kyliä on tyhjentynyt ja asutus on keskittynyt taajamiin. Sinänsä tämä ei ole uutinen. Suurin muutoksen aiheuttaja on maatalouden murros. Kuusamon Osuusmeijerillä oli 759 tuottajaa vuonna 1990. Vuonna 2016 tilojen määrä oli painunut alle sadan. Tilojen koko on kasvanut samaan aikaan merkittävästi.
Matkailu on korvannut osan maatalouden menetetyistä työpaikoista, mutta ei läheskään kaikkia. Työpaikkojen myötä lähtivät ihmiset.
Kuusamon keskustassa taajama-asutus on maantieteellisesti hieman kasvanut joka suuntaan vuodesta 1990: Lahdentauksessa, Tolpanniemessä, Torangissa ja pohjoiseen Rukalle päin mentäessä.
Suurin muutos on Rukalla, jota ei vuonna 1990 laskettu taajamaksi ollenkaan. Nykyisin lasketaan. Rukan kasvun myötä Kuusamosta on tullut kaksinapainen kaupunki. Kylämäisiä seutuja Kuusamossa on 34, mikä on 12 vähemmän kuin vuonna 1990. Rukan nousu taajamaksi on tietysti voimakkaasti kasvaneen matkailun ansiota. Elinkeinorakenteen muutos näkyy yhdyskuntarakenteen muutoksena.
Posiolla ja Taivalkoskella suurin osa asukkaista elää haja-asutusalueella, Kuusamossa kahdessa taajamassa. Posio ja Taivalkoski ovat menettäneet väestöään suhteessa enemmän kuin Kuusamo.
Posiolla kyliä on 18, mikä on yksi vähemmän kuin vuonna 1990. Taivalkoskella kyliä on 13, mikä viisi vähemmän kuin sukupolvi sitten. Vaikka väki on vähentynyt, kylien arvoa ei saa väheksyä. Asutut kylät takaavat mökkiläisille auratut tiet ja puuhuollolle väylät.
Työllisyyden paraneminen erityisesti Kuusamossa antaa toivoa siitä, että aleneva väestökehitys voidaan taittaa. Se vaatii onnistumista alueen elinkeinopolitiikassa. Kuusamon tavoitteena on nousta itäisen Suomen kasvukeskukseksi.