Poronhoidon ongelmia keväällä ratkomaan asetetun porotalouden neuvottelufoorumin perustaminen oli erittäin tarpeen. Maataloustuottajien ja porotilallisten väliset kiistat ovat hiertäneet iän kaiken.
Kiistan keskiöön on noussut kysymys porojen vapaasta laidunoikeudesta. Maataloustuottajat ovat yhä voimakkaimmin äänenpainoin vaatineet porojen tarhaamista aitauksiin. Tällä hetkellä tilanne on toisin päin. Paliskunnat aitaavat peltoja ja viljelyksiä porovahinkojen estämiseksi.
Porovahinkojen korvaaminen pitää lain mukaan sopia porovahinkojen arvioimislautakunnissa. Kuusamossa arvioimislautakunnan työ on ollut pitkään halvaannuksissa, sillä lautakunnalle ei ole aikohin löytynyt puheenjohtajaa. Tehtävä on vaativa, sillä puheenjohtajalla pitää olla sekä poromiesten että maanviljelijöiden luottamus. Tehtävän menestyksekäs suorittaminen on nuorallakävelijän työtä. Pienillä paikkakunnilla asiat henkilöityvät helposti. On ymmärrettävää, ettei tehtävään ole tungosta.
Porotalouden neuvottelufoorumi ei korvaa poronhoitolain mukaista arvioimislautakuntien menettelyä, mutta voi parhaassa tapauksessa helpottaa paikallista sovittelua. Porotalousfoorumin ansiona on, että asioita käsitellään paikallista tasoa leveämmillä hartioilla. Edustettuina ovat MTK Pohjois-Suomi ja Lappi, Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, Lapin aluehallintovirasto, poliisi sekä Lapin Ely-keskus.
Maatalouden ja porotalouden kismat ovat ikivanhoja. Se selviää esimerkiksi lukemalla Koillissanomien vuosikertoja miltä tahansa vuosikymmeneltä. Ensimmäisen kerran elinkeinot törmäsivät toisiinsa Kuusamossa, kun savolaisasutus työntyi saamelaisasutuksen sekaan 1600-luvun loppupuolella.
Viime vuosina keskustelu on kärkevöitynyt – kuten monessa yhteiskunnallisessa kysymyksessä. Porotalouden neuvottelufoorumin odotetaan julkaisevan loppuvuodesta konkreettisia ehdotuksia tilanteen laukaisemiseksi. Foorumi on paljon vartijana.